AUTIUS

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Näyttää minusta että olin elänyt yksin -

yksin, kuten joku joka elää unessa:

Kuin valo kylmimmällä marmorilla, tai välke

kuiden ikuisten kiven maahan,

ovat päivät olleet minulle. Olen vain tuntenut

äärimmäisten Thulen maiden hiljaisuuden -

hiljaisuuden kaikenkattavan ja ylimmäisen

kuten on meren suunnaton yksitoikkoisuus.

Yllä autiuden ei palmukangastuksia ole,

mutta oudot khimairat vaeltavat teräksistä valoa,

ja kylmä roikkuu miekankahvassa ja kallionjyrkänteellä

missä kukat kuuran ovat kukkineet... Kaipaan

ystävällistä syleilyä äärellisten aseiden, pelastaakseni

henkeni nälkäiseltä Äärettömyydeltä.