PUNAISEN RISTIN SAIRAALASSA
Max Eastman(1883-1969)
Tänään näin kasvot - se oli nokka, joka kurkisti,
kalpein pyörein keltaisin valjuin silmin
yllä verisen sotkun jotka olivat olleet huulet
ja hampaat ja leuka. Laahustava tohtori kaatoi
vähän vettä kumiputken kautta alas reikää
hän oli tehnyt tuohon mustaan säkkiin sarveista verta.
Nokka elpyi, se hymyili - kuten kanat hymyilevät.
Tohtori toivoo että hän löytää miehelle kielen
kertoa, kuka hän tapasi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti