KOTKA
Alfred Tennyson(1809-1892)
Hän tarrautuu kallioon koukkuisin käsin;
lähellä aurinkoa yksinäisillä mailla,
taivaansinisen maailman reunustamana, hän seisoo.
Juonteikas meri hänen allaan ryömii;
hän katsoo vuorimuureiltaan,
ja kuin salamanisku hän putoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti