TARRAUTUEN PILVEEN

Edmund Gosse(1849-1928)

En kaipaa taistelevan kohtaloa,

      joka pitää ja oli saavuttanut,

Elän katsoakseni ja mietiskelläkseni

      ja uneksiakseni - ja tullakseni petetyksi.

Minun olkoon näynomainen tähti

      joka värähtelee meressä;

totean Ixionin paljon onnellisemmaksi

      kuin Jupiter voisi olla.

Edmund Gosse loi perheensä ja omien suhteidensa avulla uran humanististen alojen moniottelijana huolimatta siitä, että hänen koulutuksensa koostui ainoastaan koulunkäynnistä toisen luokan sisäoppilaitoksessa. Pitkälti itseoppinut Gosse, ajalle varsin ominaisesti, nousi aikalaistensa silmissä taiteen ja kulttuurin asiantuntijaksi, kääntäjäksi ja taidekriitikoksi, joka luennoi yliopistoissa ja toimi Iso-Britannian parlamentin ylähuoneen kirjastonhoitajana. Tätä selittää paljolti se, että Gossen elinaikana itseoppinut amatööri vielä kykeni olemaan merkittävä tekijä monilla humanistisilla aloilla niillä vallinneen alhaisen kehitystason ja niissä asiantuntijoina esiintyville asetettujen vähäisten odotusten vuoksi. Hänet aateloitiin vuonna 1925.

Kreikan mytologiassa Ixion sidottiin rangaistukseksi tuliseen pyörään ikuisuudeksi hänen yhdyttyään Zeuksen eli Jupiterin tekemään pilveen, joka muistutti tämän vaimoa Heraa, jota Ixion tavoitteli. Tästä yhdynnästä polveutuivat kentaurit. Naimisissa ollut Gosse oli biseksuaali, joka kamppaili kätkeäkseen homoseksuaaliset tendenssinsä; tavoittamattomissa olevaa Heraa haluava Ixion voi olla viittaus Gossen omaan elämään.