torstai 3. joulukuuta 2020

SONETTEJA YÖMEREN LUONA V

George Sterling(1869-1926)

Yön tuuli on kuin valtameren haamu.
   Syvyys on hyvin levoton. Minä, yksin,
   näen aallon murtuvan ja aallonharjan paiskatun
sinne missä mänty ja sypressi pitävät muinaisen vartiopaikkansa.
Äänet sodan, tallaus sotajoukon,
   yli rajan maailman puhaltuvat;
   jalat armeijoiden kuolemattomien ja tuntemattomien
pysähtyvät, hämmentyneinä, rintavarustuksella rannikon.

Kyllä! ja Syvyys on levoton! Tässä sydämessä
   ovat äänet kaukaisen ja varjomaisen Meren
      jonka autiuden yllä mikään lamppu maan ei ole kimmeltävä.
Hyvästit lausutaan ja laivat lähtevät
   kohti tuota taivaanrantaa ja sen salaisuutta,
      jonka tähdet eivät kerro josko elämä, tai kuolema, on uni.

Sonnets by the Night-Sea V  julkaistiin kokoelmassa Sails and mirage, and other poems(1921), sivulla 33.


#GeorgeSterling Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runot #Runot Runous #Runous

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti