Alicante

Jacques Prévert(1900-1977)

Appelsiini pöydällä

Leninkisi matolla

Ja sinä sängyssäni

Suloinen lahja nykyhetken

Raikkaus yön

Hehku elämäni.

Käännetty ranskankielisestä alkutekstistä vertaillen englanninkieliseen käännökseen.

Runo

Paul van Ostaijen(1896-1928)

Lepuuta täten päätäsi kädelläni

jotta otsaltasi huuliisi minun silmäni

voi liitää pitkin nenäsi siltaa

Lepuuta täten päätäsi

Lepuutan kättäni huulillasi ole liikkumatta

Käännöksen käännös.

Kesäyö -
jopa tähdet
kuiskivat toisilleen.

Kobayashi Issa(1763-1827)

Alkuperäisruno on haiku, 5-7-5, mutta haikun säännöistä vapaa käännös tuntui parhaimmalta ratkaisulta tässä tapauksessa.

'Pudotkaa, lehdet, pudotkaa'

Emily Brontë(1818-1848)

Pudotkaa, lehdet, pudotkaa; kuolkaa, kukat, pois;

Kasva yö ja lyhene päivä;

Jokainen lehti puhuu autuudesta minulle

Lepattaessaan syksyisestä puusta.

Tulen hymyilemään kun kiehkurat lumen

Kukkivat missä ruusun tulisi kasvaa;

Tulen laulamaan kun yön hajoaminen

Johtaa meidät synkempään päivään.

Yövartio

Vikram Seth(1952-) 

Hereillä tunteja ja tuijottaen kattoon
Halki yön rauhattoman tyyneyden
Hänet kasvaa täyttämään pakonomainen tunne
Että aamunkoitto on tullut ja mennyt valoa tuomatta.

Tässä runossa alkuperäistekstin iso alkukirjain riveillä, joilla suomenkielen sääntöjen mukaan sitä ei saisi käyttää, tuntui toimivan paremmin kuin oikeaoppisempi vaihtoehto. Edellisessä runossa taas sillä yhdellä rivillä, jonka suhteen jouduin tekemään päätöksen, tuntui pieni alkukirjain toimivan paremmin.

Lupaus

Vikram Seth(1952-)

Tulen olemaan helppoa seuraa; kerran

kaipaamani sumea jälki tulee haipumaan avaruuteen.

Ajatuksia, jotka voisivat haitata sinua, ei tule heräämään.

Silmäni tulevat tuskattomasti kartoittamaan kasvosi.

Viattomuus

Robert Creeley(1926-2005)

Katsoen merelle, se on

katkeamaton linja vuoria.

Se on taivas.

Se on maa. Siellä

me elämme sen, sillä.

Se on usva

nyt rinnakkainen toiselle

hiljaisuudelle. Tänne lehdet

tulevat, siellä

on kivi todistavana

tai todisteena.

Mitä minä tulen tekemään

on osittaista, osittaisesti pidettyä.

KAUNIILLE JA HYVÄLLE (Καλόν)

Ezra Pound(1885-1972)

Unissanikin olet kieltänyt itsesi minulta
ja lähettänyt minulle vain palvelijattariasi.

Runon nimi alkuperäistekstissä on To Καλόν(1916). Καλόν voi tarkoittaa "hyvää", "kaunista", "kullanmurua" joten käytin käännöksen nimenä useampaa sanaa tuomaan esiin kreikankielisen nimen sisältämiä merkityksiä.

#EzraPound #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

Rakkauden naamiot

Alden Nowlan(1933-1983)

Tulen sisään kävelyltä

Ilman sinua

Ja he kysyvät minulta

Sataako.

En huomannut

Mutta minun täytyy antaa heille

Oikea vastaus

Tai he luulevat että olen hullu.

Etelä

Jack Gilbert(1925-2012)

Pienissä kaupungeissa joen varrella

mitään ei tapahdu pitkästä päivästä toiseen.

Kesän viikot ikuisesti seisahtuneet,

ja pitkät avioliitot aina samat.

Elämiä joihin vain hätätilanteet, syntymät,

ja kalastus tuovat jännitystä. Sitten laiva

tulee ulos sumusta. Tai tulee ohi

joenvarren mutkan yhtenä aamuna

sateessa, ohi mäntyjen ja puskien.

Saapuu kuumana tuoksuvana yönä,

komeasti, täysin valaistuna. Mennyt kaksi päivää

myöhemmin, jättäen raivoa vanaveteensä.

Lämmin kesäaurinko

Mark Twain(1835-1910)

Lämmin kesäaurinko,

Loista hyväntahtoisesti tänne,

Lämmin eteläinen tuuli,

Puhalla pehmeästi tänne.

Vihreä nurmi yllä,

Makaa kepeästi, makaa kepeästi.

Hyvää yötä, rakas sydän,

Hyvää yötä, hyvää yötä.

 

Karmiva julkistus

Gertrude Stein(1874-1946)

LAUKKU joka jätettiin ja jota ei vain otettu mutta pois käännytettiin jäi löytymättä. Paikan osoitettiin olevan hyvin paljon kuten edellisellä kerralla. Palastakaan ei vaihdettu, ei pientä osaakaan siiitä, palanen jäi yli. Loput oli huonosti hoidettu. 

Itku

Sara Teasdale(1884-1933)

Voi, on silmiä jotka hän voi nähdä,

Ja käsiä saada hänen kätensä iloitsemaan,

Mutta rakastetulleni minun täytyy olla

Vain ääni.

Voi, on rintoja kantaa hänen päätään,

Ja huulia joilla hän huulensa voivat levätä,

Mutta minun täytyy olla kunnes olen kuollut

Vain itku.

Alba

Ezra Pound(1885-1972)

Viileänä kuin kalpeat kosteat

kielon lehdet

hän lepäsi vierelläni aamunkoitteessa

Alba, "aamunkoitto", on oksitaanin kielisen keskiaikaisen runouden tyyppi, joka keskittyy rakastavaisten sananvaihtoon aamunkoitteessa yhdessä vietetyn yön jälkeen.

Talvinen auringonlasku

Alfred Douglas(1870-1945)

Pakkastaivas, kuin tulinen ahjo,

Kova ilma, kirpeä ja kylmä,

Ja auringonlasku joka läikyttää pilvet kullalla

Mutta sydämeni kesään kääntyy.

Tule takaisin, suloinen kesä! tule takaisin taas!

Vihaan lunta,

Ja hyytäviä tuulia joita pohjoiset maat puhaltavat,

Ja jäisen sateen putoamista.

Vihaan rautaista maata,

Ja Joulun ruusuja,

Ja sairaalloista päivää joka kuolee sulkeutuessaan,

Ilman laulua tai ääntä milloinkaan.

Tule takaisin! tule takaisin! kiihkeän helteesi kera

Ja hehkuvien usvien,

Ja aurinkosi joka hohtaa kuin rakastaja katselee,

Ja päiväsi väsyneine jalkoineen.

Kiipeäminen Yueyangin Torniin

Du Fu(712-770)

Kauan sitten kuulin Dongting-järvestä,

nyt kiipeän Yueyangin Torniin:

Wu and Chu viettävät poispäin etelään ja itään,

Taivas ja Maa päivin ja öin kelluvat näillä vesillä.

Sukulaisista, ystävistä ei yhtä sanaa,

vanha, sairas, yksinäisessä veneeessäni,

ja pohjoiseen rajavuorista taistelut jatkuvat

kun nojaan kaiteeseen, kyynelten virratessa alas.

 

Burton Watson(kääntänyt): The selected poems of Du Fu(2002), sivu 158.

Yueyangin kaupunki sijaitsee Dongting-järven rannalla ja sen moneen kertaan uudelleen rakennettu torni on paikallinen nähtävyys, joka alunperin rakennettiin Kolmen kuningaskunnan aikaan(221-280 jaa) Kiinan ollessa hajaantunut. Kyseessä ei ole nykyisellään mitenkään korkea torni, vuoden 1867 jälleenrakennuksen jälkeen se on 15 metriä korkea.

Sarjasta Syksyn kentät, toinen runo

Du Fu(712-770)

Joen kuu hädin tuskin jalan tai kahden päässä meistä;

tuulen tuivertama soihtu valaisee yön, lähes kolmas hetki.

Hiekan varrella pesivät haikarat yhdessä

joukossa, hiljaisina;

perän luona kala loikkaa ylös, tulee alas mätkähtäen.

Burton Watson(kääntänyt): The selected poems of Du Fu(2002), sivu 119.

Vain sydämen laajassa turvasatamassa
raikkaiden lähteiden täyttämässä
jossa on ruusutarhoja ruusutarhojen sisällä
voidaan ekstaasi löytää.

Rumi(1207-1273)

[Rumi:]Rumi's Little Book of Life. The Garden of the Soul, the Heart, and the Spirit(2012). Translated by Maryam Mafi and Azima Melita Kolin. Sivu 66.

Kyvyttömänä saavuttamaan Sinun huuliasi, Rakastettu,

suutelen yhä uudestaan jalokivin koristeltuja käsiä.

Kyvyttömänä saavuttamaan Sinun taivastasi, Rakastettu,

heittäydyn palvoen yhä uudestaan maahan.

Rumi(1207-1273)

[Rumi:]Rumi's Little Book of Life. The Garden of the Soul, the Heart, and the Spirit(2012). Translated by Maryam Mafi and Azima Melita Kolin. Sivu 44.

Exeunt

Richard Wilbur(1921-)

Asteittain kesä kuolee;

pellon laidalla päivänkakkara elää yksin.

Valonkajon viimeinen huivi lepää

harmaalla pellon kivellä. 

Kaikki huudot ovat niukkoja ja lyhyitä;

pelto on surissut kesän lopullisen messun;

sirkka kuin huvennut ruumisvaunu

ryömii kuivasta ruohosta.