maanantai 15. heinäkuuta 2024

POHJANMERI

Sidney Keyes(1922-1943)

Ilta tihenee. Hahmot kuin friisi
ylittävät meren kasvot, heidän kylmät ylösnostamattomat päänsä
ylenkatsovat tuulta joka vetää heidän tukkaansa.
Ruskea valo lepää poikki satamamuurin.

Ja itäänpäin katsellen, itäänpäin ihmetellen
tapaan silmät Heinen haamun, joka näki
epäonnistumisensa harmaissa elottomissa aalloissa
Rulensteinissa eräänä syksynä. Ja välissä
kohoaa muoto enemmän kuin vain muistissa
Düsseldorfin, äänekkään, joen kietovan
kaupungin joka toi sellaisen surun meille molemmille.

Lokakuu 1942.

(North Sea; The Collected Poems of Sidney Keyes, 1945, sivu 101.)

Keyes oli rakastunut Iso-Britanniaan muuttaneeseen saksanjuutalaiseen kuvataiteilijaan Milein Cosmaniin(1921-2017), joka oli viettänyt suuren osan lapsuuttaan Düsseldorfissa ennen natsien valtaannousua Saksassa. Cosman halusi heidän pysyvän vain ystävinä.

Rulenstein on kirjoitusvirhe, se viittaa Heinrich Heinen(1797-1856) runoon  Es Ragt ins Meer der Runenstein(1844). Runenstein tarkoittaa riimukiveä. Keyes tulkitsee sen paikannimeksi.

Es ragt in’s Meer der Runenstein,
Da sitz’ ich mit meinen Träumen.
Es pfeift der Wind, die Möven schreyn,
Die Wellen, die wandern und schäumen.

Ich habe geliebt manch schönes Kind
Und manchen guten Gesellen –
Wo sind sie hin? Es pfeift der Wind,
Es schäumen und wandern die Wellen.

Runon ongelmakohta on Düsseldorfia kuvaava sana "ringing", jonka voisi tulkita ja kääntää monella eri tavalla.


#SidneyKeyes #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos #ToinenMaailmansota

SANOIN SUURENMOISESTI SINUA RAKASTANEENI

Rupert Brooke(1887-1915)

Sanoin suurenmoisesti sinua rakastaneeni; se ei ole totta.
    Sellaiset pitkät vikkelät vuorovedet eivät liikuta maan sulkemaa merta.
Jumalille tai narreille suuri riski lankeaa - sinulle -
    puhdas kirkas katkeransuloinen joka ei ole varten minua.
Rakkaus kohoaa maasta hurmioon tunnistamatta.
    Rakkaus on paiskattu Luciferin lailla Taivaasta Helvettiin.
Mutta - on vaeltajia keskimmäisessä usvassa.
   Jotka huutavat varjoja, tarrautuvat, eivätkä voi sanoa
joko he rakastavat ollenkaan, tai, rakastaen, ketä:
   Vanhan laulun hienoa naista, narria hienossa puvussa.
Tai haamuja, tai omia kasvojansa hämärässä:
   Vuoksi rakkauden Rakkauden, tai sydämen yksinäisyydestä.
Nautinto ei ole heidän, eikä kipu. He epäilevät, ja huokaavat.
Eivätkä rakasta ollenkaan. Näitä minä olen.

I said splendidly I loved you, kirjoitettu tammikuussa 1910, on suomennettu kokoelmasta Poems by Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Limited. 1932), sen sivulta 12.


#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LAULU LENNOSTA

Christina Rossetti(1830-1894)

Kun uinumme ja nukumme,
aurinko loikkaa syvyydestä, -
päivänvalo syntynyt loikassa, -
nopea, hallitseva, vapaa,
janoten kylpeä kaukaisimmassa meressä.

Kun viivymme leikissä -
jos vuosi seisoisi toukokuussa! -
tuulet ovat valveilla ja liikkeellä,
yli maan, yli meren,
päämääräänsä, missä lieneekään päämääränsä.

On aika nousta,
luvattua palkintoa kisata:
Aurinko kiitää, tuuli kiitää.
Olemme vahvoja, olemme vapaita.
Ja koti lepää takana tähtien ja meren.

A Song of Flight julkaistiin kokoelmassa The Prince's Progress and Other Poems(1866; suomennettu kokoelmasta Poems(1899, 1. painos 1866), sivu 215.


#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

VALITUS ADONIKSEN VUOKSI

Sidney Keyes(1922-1943)

Tuon sinulle oksia ja laulan sirotellessani oksia.
Jalkani eivät ole ennen kääntyneet tähän suuntaan.
Kyyneleeni ovat patsaita valon täyttämissä silmissäni.
Mieleni on kivi suru kulkemassa sen yli
kuin valkoinen purovesi varhain vuonna.
Tuon sinulle kyyneliä ja laulan sirotellessani kyyneliä.
Suruni vuoksesi on kylmä ja raskas kuin rauta.
Kauneutesi oli haava maailman kyljessä.

Tuon sinulle verta ja laulan sirotellessani verta.

Maaliskuu 1942.

(Lament for Adonis; The Collected Poems of Sidney Keyes, 1945, sivu 79.)


#SidneyKeyes #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos #ToinenMaailmansota

sunnuntai 14. heinäkuuta 2024

DIDON VALITUS AENEAAN VUOKSI

Sidney Keyes(1922-1943)

Hän ei koskaan rakastanut auringon kiihkoa
eikä selkeitä meriä.
Hän tuli sankarin käsin ja nuoren sonnin silmin
pelkäämättä mitään paitsi nalkuttavia jumaliaan.
Hän ei koskaan rakastanut tyhjiltä kuulostavia rantoja
eikä levännyt hyvin veistetyillä sängyillä.

Savu puhaltuu yli tyrskyjen, korkea hautajaisrovio odottaa.
Hänen mielensä oli tyhjä muuri kaikuja paiskova,
ei puoliksikaan niin hienovarainen kuin kiemurtelevat liekit.
Hän ei koskaan rakastanut villejä silmiäni eikä kyyhkyjä
porteillani asuvia.

Elokuu 1942.

(Dido's Lament for Aeneas; The Collected Poems of Sidney Keyes, 1945, sivu 94.)

Vergiliuksen(70-19 eaa) Aeneis-eepoksessa Karthagon kuningatar Dido teki itsemurhan polttamalla itsensä roviolla troijalaisten johtajan Aeneaksen hylätessä hänet Jupiter-jumalan käskystä ja jatkaessa matkaansa maanpakolaistensa kanssa täyttämään kohtalonsa Italiassa, eli luomaan perustan Rooman kaupungin perustamiselle jälkeläistensä Remuksen ja Romuluksen kautta.


#SidneyKeyes #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos #ToinenMaailmansota

AKTAIONIN VALITUS

Sidney Keyes(1922-1943)

Olen lyönyt rumpua ja tanssinut. Olen nähnyt
ihmeellisiä kasvoja kurkistamassa vihreiden
sykomorin lehtien lävitse, mutten silti kärsinyt
seuran puutteesta kun hurtat olivat kannoillani.

Nyt hurtat ulvovat luissani kuten ne kerran ulvoivat -
silmänsä muuttuneet viisaiksi ja villeiksi - kun kuolin.
Sillä minut revittiin kappaleiksi, kuten hyvin tiedät,
ja suussani sinikieliset jäkälät kasvavat.

Ei koskaan tyttö - se oli vinttikoiran ylväys
ja rytmi raajojensa, nuo kasvot kysyvät -
ole repinyt sydäntäni tai lyönyt minua niin alhaalle
saniaisten keskelle kuten hän on iskenyt minut nyt.

Närhet leikittelevät ja lavertelevat varhain vuonna.
Raskaana korvallani joka ei unohda
metsästäjän askel kajahtaa, ja kaukana
kruunatut hurttani Dianan päivää juhlivat.

Marraskuu 1942.

(Actaeon's Lament; The Collected Poems of Sidney Keyes, 1945, sivu 108.)

Sidney Keyes kaatui taistelussa palvellessaan Ison-Britannian armeijassa luutnanttina Tunisiassa huhtikuun 29. päivänä vuonna 1943. Hänen rintamalla kolmen viimeisen elinviikkonsa aikana kirjoittamansa viimeiset runonsa eivät ole säilyneet.

Runon ongelmana on yhdennentoista ja kahdennentoista rivin "laid me down so low / among the fern as she has laid me now" jossa "laid" tarkoittanee samaan aikaan iskemistä tai lyömistä ja laskemista alas. Näiden tuominen ilmi samaan aikaan suomennoksessa laajentamatta rivejä on omasta mielestäni mahdotonta. Ongelmallinen on myös kolmannentoista rivin "haver", jonka merkitys voi olla joko versio termistä "hem and haw", "soutaa ja huovata" eli epäröidä, tai "lörpötellä", "laverrella".


#SidneyKeyes #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos #ToinenMaailmansota

RUNOILIJA

Rainer Maria Rilke(1875-1926)

Liikut poispäin minusta, tunti.
Siipiesi lyönnit satuttavat minua.
Yksin: mitä olen tekevä suullani?
yölläni? päivälläni?

Minulla ei ole rakastajaa, ei taloa,
ei paikkaa missä elää;
kaikki asiat, jotka annan itselleni,
tulevat runsaiksi ja kuluttavat minut.

(Der Dichter; Neue Gedichte, 1907.)

Suomennettu vertaillen A. Z. Foremanin, Sidney Keyesin ja A. S. Klinen englanninkielisiin käännöksiin.


#RainerMariaRilke #Rilke #ItävallanKirjallisuus #ItävallanRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SOTARUNOILIJA

Sidney Keyes(1922-1943)

Olen mies joka etsi rauhaa ja löysin
omat silmäni piikkilangoissa.
Olen mies joka hamusi sanoja ja löysin
nuolen kädestäni.
Olen rakentaja jonka vakaat muurit ympäröivät
luisuvaa maata.
Kun tulen sairaaksi tai hulluksi
pilkatkaa minua tai kahlitkaa minut:
kun tavoitan tuulta
älkää paiskatko minua alas:
vaikka kasvoni ovat palanut kirja
ja hävitetty kaupunki.

Maaliskuu 1942.

(War Poet; The Collected Poems of Sidney Keyes, 1945, sivu 82.)

Sidney Keyes oli englantilainen runoilija, "oman sukupolvensa Rupert Brooke", joka palvellessaan Ison-Britannian armeijassa luutnanttina kaatui taistelussa Tunisiassa huhtikuun 29. päivänä vuonna 1943.


#SidneyKeyes #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos #ToinenMaailmansota

lauantai 29. kesäkuuta 2024

ABRAHAM LINCOLN KÄVELEE KESKIYÖLLÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

(Springfieldissä, Illinoisissa)

On pahaenteistä, ja valtion asia
että täällä keskiyöllä, pienessä kaupungissamme
sureva hahmo kävelee, ja ei lepää,
lähellä entistä oikeustaloa edestakaisin käyden.

Tai luona kotitilansa, tai varjoisilla pihoilla
hän viipyy missä lapset leikkiä tapasivat,
tai halki kauppatorin, kuluneilla kivillä
hän käy kunnes aamunkoiton tähdet pois palavat.

Ruskettunut, hontelo mies! Muinaista mustaa pukunsa,
kuuluisa korkea silinteri ja koruton hartiahuivi
hänestä tekevät sen viehättävän suuren hahmon jota ihmiset rakastavat,
tasankolakimiehen, meidän kaikkien valtiaamme.

Hän ei voi nukkua nyt kukkulanrinteellä.
Hän on keskellämme: - kuten entisinä aikoina!
Ja me jotka vääntelehdimme ja makaamme kauan hereillä
hengitämme syvään, ja hätkähdämme, nähdessämme hänen kulkevan oven ohi.

Hänen päänsä on kumarassa. Hän miettii ihmisiä ja kuninkaita.
Kyllä, kun sairas maailma huutaa, kuinka hän voi nukkua?
Liian moni talonpoika taistelee, tietämättä miksi,
liian moni maatila kyynelehtii mustan kauhun vallassa.

Synnit kaikkien sotaherrojen polttavat sydäntänsä.
Hän näkee panssarilaivat jokaista ulappaa haravoimassa.
Hän kantaa nyt olkapäillään hartiahuivin kietomilla
katkeruuden, mielettömyyden ja tuskan.

Hän ei voi levätä ennen kuin hengen aamunkoite
on tuleva; - vapaan Euroopan toivo hohtava;
liitto vakavamielisen väen, Maa Työläisten,
tuoden rauhan Viljelymaalle, Alpeille ja Merelle.

Se murtaa hänen sydämensä että kuninkaiden täytyy yhä murhata,
että kaikki hänen uurastuksen tuntinsa täällä vuoksi ihmisten
yhä turhilta vaikuttavat. Ja kuka on tuova rauhan valkoisen
että hän voi nukkua jälleen kukkulallansa?

(Abraham Lincoln Walks at Midnight, 1914.)

Tämä runoilijan ja presidentin yhteiseen kotikaupunkiin sijoittuva runo on sovitettu musiikkiin viiden eri säveltäjän toimesta vuosina 1939-1972.

Oikeustalo on Illinoisin osavaltion entinen, vuonna 1853 valmistunut, hallintorakennus, jossa Illinoisin edustajainhuone ja senaatti kokoontuivat. Lincoln piti kuuluisan puheen sen portailla vuonna 1858. Nykyinen hallintorakennus korvasi sen vuonna 1888.

Kotitila on Lincolnin vuonna 1839 rakennettu talo Springfieldin keskustassa, jonka hän osti vuonna 1844 ja laajensi yksikerroksisesta kaksikerroksiseksi vuonna 1856. "Lapset jotka leikkivät" ovat oletettavasti Lincolnin omat lapset. Rakennus on entisöity sellaiseksi kuin se oli vuonna 1860. Tultuaan valituksi presidentiksi Lincoln vuokrasi sen.

Kukkulanrinne on Lincolnin hauta ja kuvanveistäjä Larkin Meadin(1835-1910) suunnittelema, vuonna 1874 valmistunut, muistomerkki Springfieldin Oak Ridgen hautausmaalla. 


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Ru #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ABRAHAM LINCOLN KÄVELEE KESKIYÖLLÄ

Vachel Lindsay(1879-1931)

(Springfieldissä, Illinoisissa)

On pahaenteistä, ja valtion asia
että täällä keskiyöllä, pienessä kaupungissamme
sureva hahmo kävelee, ja ei lepää,
lähellä vanhaa oikeustaloa askeltaen edestakaisin.

Tai luona kotitalonsa, tai varjoisilla pihoilla
hän viipyy missä lapset tapasivat leikkiä,
tai halki kauppatorin, kuluneilla kivillä
hän käy kunnes aamunkoiton tähdet pois palavat.

Ruskettunut, hontelo mies! Pukunsa muinaista mustaa,
kuuluisa korkea silinteri ja koruton hartiahuivi
tekevät hänestä sen viehättävän suuren hahmon jota ihmiset rakastavat,
tasankolakimiehen, kaikkien meidän valtiaan.

Hän ei voi nukkua kukkulanrinteellä nyt.
Hän on keskellämme: - kuten entisinä aikoina!
Ja me jotka vääntelehdimme ja makaamme kauan hereillä
hengitämme syvään, ja hätkähdämme, nähdessämme hänen kulkevan ohi oven.

Hänen päänsä on kumarassa. Hän miettii ihmisiä ja kuninkaita.
Kyllä, kun sairas maailma huutaa, kuinka hän voi nukkua?
Liian moni talonpoika taistelee, tietämättä miksi,
liian moni maatila kyynelehtii mustan kauhun vallassa.

Synnit kaikkien sotaherrojen polttavat sydäntänsä.
Hän näkee panssarilaivat haravoimassa jokaista ulappaa.
Hän kantaa hartiahuivin kietomilla olkapäillään nyt
katkeruuden, mielettömyyden ja tuskan.

Hän ei voi levätä ennen kuin hengen aamunkoitto
on tuleva; - vapaan Euroopan hohtava toivo;
liitto vakavamielisen väen, Työläisten Maa,
tuoden rauhan Viljelymaalle, Alpeille ja Merelle.

Se murtaa hänen sydämensä että kuninkaiden täytyy murhata yhä,
että kaikki hänen uurastuksen tuntinsa täällä vuoksi ihmisten
yhä turhilta vaikuttavat. Ja kuka on tuova valkoisen rauhan
että hän voi nukkua jälleen kukkulallansa?

(Abraham Lincoln Walks at Midnight, 1914.)

Runo on sovitettu musiikkiin viiden eri säveltäjän toimesta, ensimmäisen kerran vuonna 1939. Se sijoittaa Lindsayn ja Lincolnin yhteiseen kotikaupunkiin.

Oikeustalo on Illinoisin osavaltion entinen, vuonna 1853 valmistunut, hallintorakennus, jossa Illinoisin edustajainhuone ja senaatti kokoontuivat. Lincoln piti kuuluisan puheen sen portailla vuonna 1858. Nykyinen hallintorakennus korvasi sen vuonna 1888.

Kotitalo on Lincolnin vuonna 1839 rakennettu talo Springfieldin keskustassa, jonka hän osti vuonna 1844 ja laajensi yksikerroksisesta kaksikerroksiseksi vuonna 1856. "Lapset jotka leikkivät" ovat oletettavasti Lincolnin omat lapset. Rakennus on entisöity sellaiseksi kuin se oli vuonna 1860. Tultuaan valituksi presidentiksi Lincoln vuokrasi sen.

Kukkulanrinne on Lincolnin hauta ja kuvanveistäjä Larkin Goldsmith Meadin(1835-1910) suunnittelema, vuonna 1874 valmistunut, muistomerkki Oak Ridgen hautausmaalla. 

Käännöksen ongelmakohtia on rivin kahdeksan alun "He stalks until" jonka olen kääntänyt "hän käy kunnes". Kirjaimellisemmat käännökset "hiipii" tai "vaanii" eivät tunnu oikeilta, runon henkeen sopivilta käännöksiltä; Lincoln ei vaani ketään, hän ei hiivi yrittäen piilotella, hänen toiminnassaan ei ole mitään kielteistä; hän vain askeltaa, - halliten tilaa, ehkä voisi sanoa. "Stalks" pitäisi siten kääntää useammalla, selittävällä sanalla, mutta en ole yksinkertaisesti kyennyt keksimään tällaista selittävää, myönteistä käännöstä joka ei paisuttaisi riviä liikaa eikä erkanisi liian paljon alkuperäistekstistä. Tässä kohdin suomennokseni selkeästi kärsii tämän kykenemättömyyteni seurauksena.


#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Ru #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VUORISTON VESI

Sara Teasdale(1884-1933)

Olet juonut kesyttömästä lähteestä
   varhain vuonna;
ei ole minnekään minne mennä vuoren huipulta
   paitsi alas, rakkaani;
ja lähteet jotka virtaavat laakson pohjalla
   eivät koskaan näytä raikkailta tai kirkkailta
ajatellessa kimmellystä vuoriston veden
   vuoden sulkapeitteisessä vihreydessä.

[Mountain Water; Dark of the Moon(1926), sivu 19.]


#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

PRINSSI KAUCHIN HAUTAJAISISSA TOYON PEILIVUORELLA

Tamochi(n. 700)

Oliko se miellyttävä valtiaani sielulle?
   Tämän Peilivuoren Toyossa
hän valitsi ikuiseksi paikakseen.

Peilivuorelle Toyossa,
sen kiviset ovet suljettuina,
onko hän kätkenyt itsensä?
Kuinka kauan odotankin, hän ei palaa.

Oi voima murtaa kiviset ovet!
Heikko nainen kun olen,
en tiedä mitä tehdä!

[At the burial of prince Kauchi in the Mirror Mountain in Toyo; 1000 poems from the Man'yōshū(2005, lyhennetty versio vuoden 1940 käännöskokoelmasta The Manyoshu: One Thousand Poems Selected and Translated from the Japanese), sivu 26.]

Runon prinssi Shiki oli joko vuonna 716 kuollut Japanin keisarin Tenjin(668-71) poika [ja keisari Kõninin(708-782, hallitsi 770-81) isä] tai hänen samanniminen serkkunsa,, keisari Temmun(673-86) poika. Koska edellinen prinssi haudattiin lähteiden mukaan keisarilliseen pääkaupunkiin Naraan Honshun saarella ja jälkimmäinen nykyisen Fukuokan maakunnan alueelle Kyushun saarella, kyseessä lienee heistä jälkimmäinen. Runon kirjoittajasta, prinsessa Tamochista, en ole löytänyt tietoja.


#Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

ILON LAULU

Shiki(k.716)

Alas kiville syöksyvän vesiputouksen yllä
sananjalat orastavat ja kasvavat kukkulalla -
oi, onnellinen kevät on tullut!

[A song of joy; 1000 poems from the Man'yōshū(2005, lyhennetty versio vuoden 1940 käännöskokoelmasta The Manyoshu: One Thousand Poems Selected and Translated from the Japanese), sivu 21.]

Prinssi Shiki oli Japanin keisarin Tenjin(668-71) poika ja keisari Kõninin(708-782, hallitsi 770-81) isä. Hänen päävaimonsa oli hänen serkkunsa prinsessa Taki(k.751), keisari Temmun(673-86). Kõnin oli jalkavaimon poika.

#Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

TUNTEMUKSIA KYLMÄNÄ YÖNÄ FUKAGAWASSA

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Tuntemuksia kylmänä yönä Fukagawassa

aaltoihin iskeytyvän airon ääni
jäädyttää sisukseni
öiset kyyneleet

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 54.


#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

SININEN MERI

Matsuo Bashõ(1644-1694)

sininen meri
sakelta tuoksuvissa aalloissa
tämän yön täysikuu

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 46.


#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

perjantai 28. kesäkuuta 2024

KIRJASTONI

Mosab Abu Toha(1992-)

Kirjani ovat yhä hyllyillä kuten jätin ne viime vuonna
mutta kaikki sanat ovat kuolleet.
Etsin suosikkikirjaani,
Out of Place.
Löydän sen lojumassa yksinäisenä vetolaatikossa,
valokuva-albumin ja vanhan Nokian puhelimeni vieressä.

Mustekynä kirjan sisällä on yhä ehjä,
mutta joitakin mustepisaroita on vuotanut.
Jotkin sanat hengittävät sen mustetta,
kynä kuin hengityskone
tusinalle potilaita:

Koti, Jerusalem, meri, Haifa,
kivi, appelsiinit, hiekka,
kyyhky, Kairo, äitini,
Beirut, kirjat, kivi, meri, meri.

(My Library, 2024.)

Out of Place(1999) on kuuluisan palestiinalaisen akateemikon Edward Saidin(1935-2003) muistelmateos.


#MosabAbuToha #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

torstai 27. kesäkuuta 2024

KIOTOSSA

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Kiotossa,
kuullen käen
kaipaan Kiotoa.

Suomennettu Jane Hirschfieldin(1953-) käännöksestä In Kyoto.


#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

keskiviikko 26. kesäkuuta 2024

MIES JOKA UNEKSI HALTIAMAASTA

William Butler Yeats(1865-1939)

I
Hän seisoi keskellä joukon Dromahairissa;
   sydämensä riippui kokonaan silkkisessä puvussa,
   ja oli tuntenut edes jonkin verran hellyyttä,
ennen kuin maa teki hänestä uneliaan hoivansa;
mutta kun mies kaatoi kaloja kasaksi,
   vaikutti kuin ne nostivat pieniä hopeisia päitänsä, 
   ja lauloivat kuin päivä ravistaa druidien iltaruskon
ylle hämärän, vihreän, syvästi rakastetun saaren
missä ihmiset rakastavat vierellä tähtiä täynnä olevien merten;
   kuinka Aika ei voi koskaan turmella haltiavalojansa
alla kasvavien oksien kutoutuneiden kattojen: -
laulaminen ravisti hänet ulos uudesta rauhastansa.

II
Kun hän meni ohi Lissadellin hiekkojen,
   hänen mielensä juoksi kokonaan rahahuolilla ja peloilla,
   ja hän oli tuntenut ainakin joitakin harkitsevaisia vuosia
ennen kuin he kohottivat hautansa kukkulan alle;
mutta kun hän kulki edestä soisen paikan,
   hietamato harmaalla ja mutaisella suullaansa
   lauloi että jossakin pohjoiseen tai länteen tai etelään
siellä asusti iloinen, riemuitseva, lempeä rotu
alla kultaisten tai hopeaisten taivaiden;
   ja kuinka noiden kolmasti siunattujen taivaiden alla
   danaanien sato saa aikaan kuiden sadekuuron
ja kun se putoaa herättää lehväisiä säveliä; -
ja tuosta laulusta hän ei ollut viisaampi.

III
Hän pohti Scanavinin kaivon vierellä,
   hän pohti pilkkaajiansa: vääjäämättä
   hänen äkillinen äkillinen kostonsa oli kansantarina,
nyt kun syvä maa on juonut sisään hänen vartalonsa
paitsi yhtä kotipihatatarta kasvamassa reunalla
   kerrottuna missä - oi, pieni, tarpeeton ääni -
   vanha Hiljaisuus käskee yksinäistä väkeä iloitsemaan,
ja seppelöi tyynet otsansa hämärällä lehvästöllä,
ja kuinka, kun hiipuu meren sirottama päivän ruusu,
   hellä tuntemus kietoo heidät kuin talja,
   ja koko huolensa kuolee pois rauhaansa; - 
Tarina ajoi hänen hienon vihaisen mielialansa pois.

IV
Hän nukkui Lugnagallin kukkulan alla,
   ja olisi voinut viimein tuntea levollisen unen
   alla tuon kylmän ja ututurbaanihuippuisen jyrkänteen,
nyt kun vanha maa oli ottanut miehen ja kaiken:
Eivätkö madot jotka kiipesivät ympäri luitansa
   olleet kertomassa tuolla väsymättömällä, ohuella huudollansa
   kuinka Jumala ojentaa Hänen kätensä taivaalta,
siunatakseen saaren hunajalla sävelillänsä,
jotta kukaan ei ole tunteva voimaa myrskyn ja aallon,
   ja kukaan ei ole yhtään lehdillä kruunattua tanssijaa huomaamatta,
   kunnes Hän polttaa Luonnon suudelmalla; -
mies ei ole löytänyt mitään lohtua haudassa.

Tämä The Man Who Dreamed of Fairyland -runon varhainen versio on suomennettu kirjasta The Countess Cathleen And Various Legends And Lyrics(Boston: Roberts Bros.; Lontoo: T. Fisher Unwin (i.p., 1893), kokoelman sivut 123-125. Yeats muokkasi myöhemmin runoa suuresti.

Dromahair on kylä Irlannin Leitrimin kreivikunnassa, Bonnet-joen varrella kaakkoon Lough Gillin järvestä, ja maantietä noin 19 kilometrin päässä Sligon kaupungista.

Lissadell on kylä Sligon lahden pohjoisrannalla, Magherowin niemimaalla 16 kilometriä luoteeseen Sligon kaupungista. Siellä sijaitsee Lissadell Housen kartano, runoilija Eva Gore-Boothin(1870-1926) ja hänen Pääsiäiskapinan johtajiin kuuluneen sisarensa Constance Markieviczin(1868-1927) lapsuudenkoti. William Butler Yeats oli usein nähty vieras siellä. Olen vaihtanut Yeatsin tässä runon varhaisemmassa versiossa käyttämän ja myöhemmin muukkaaman kirjoitusmuodon "Lisadill" nykyiseen muotoon Lissadell.

Scanavinin kaivo eli Haukan kaivo eli Tullaghanin kukkulan pyhä kaivo on Sligon kreivikunnan Slieve Gamphin vuoristossa vuorenhuipulla sijaitseva lähde, johon liittyi sekä pakanallista tarustoa että kristillisiä myytteja. Irlannin suojelupyhimyksen Pyhän Patrickin(k. 461) rukouksen sanottiin johtaneen veden purskahtamiseen kivestä. Yeatsin näytelmä At the Hawk's Well(1916) otti myös nimensä tästä lähteestä, ja näytelmä taas antoi nimensä nykyään toimivalle teatterille Sligon kaupungissa.

Lugnagall on pikkuruinen kylä lounaaseen Lough Glencarin eli Loch Ghleann an Chairthen järvestä, noin 13 kilometriä koilliseen Sligon kaupungista.


#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

tiistai 25. kesäkuuta 2024

RAKKAUDEN JÄLKEEN

Sara Teasdale(1884-1933)

Ei ole mitään lumousta enää,
     tapaamme kuten toiset ihmiset tekevät,
et tee mitään ihmeitä minulle
     enkä minä sinulle.

Sinä olit tuuli ja minä meri -
     ei ole mitään loistoa enää,
olen tullut elottomaksi kuin lampi
     rannan vierellä.

Mutta vaikka lampi on turvassa myrskyltä
     ja vuorovedeltä on löytänyt rauhan,
se tulee kitkerämmäksi kuin meri,
     huolimatta kaikesta rauhastansa.

[After Love; Love Songs(1917), sivu 31.]


#SaraTeasdale #Käännös #Käännöslyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltalainenRunous #YhdysvaltainRunous

maanantai 24. kesäkuuta 2024

LUOMESTA CELIAN POVELLA

Thomas Carew(1594/95-1640)

Suloinen kohta jonka näet
Celian povella oli mehiläinen,
joka rakensi lemmenkipeän tuoksuvan pesänsä
Hyblaan molempien rintojensa;
mutta läheisistä norsunluupesistä, hän lensi
imemään tuoksuvaa kastetta
joka tislautuu viereisestä laaksosta,
joka jakaa nämä kaksi kaksi kaksoissisarrusten kukkulaa.
Siellä ahmien ihanaa lihaa,
aaltoilevaa tuoksuvaa hikeä,
   silti varjonsa säilyy siellä
suljettuna noille Elysiumin tasangoille,
tällä ankaralla lailla, että joka on laskeva
uskaliaat huulensa tuolle maitoiselle tielle,
sulouden, ja viisauden, tästedes on tuova
mehiläisen hunajasta, ja hänen pistostansa.

(Upon a Mole in Celia's Bosom.)

Thomas Carew oli englantilainen hovimies ja runoilija.

Hyblan vuoristo Sisiliassa oli antiikin aikana tunnettu siellä tuotetusta hunajasta, mistä tuli synonyymi sekä yleensä suloisille ja makeille asioille, että myös runoudelle. Vuorijonon korkein huippu, Lauro-vuori, kohoaa 986 metriin.


#ThomasCarew EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

MURRU, MURRU, MURRU

Alfred Tennyson(1809-1892)

Murru, murru, murru,
   kylmiin harmaisiin kiviisi, oi Meri!
Ja tahtoisin että kieleni lausua voisi
   ajatukset jotka nousevat minussa.

Hyvin kalastajan pojalle,
   että hän huutaa sisarensa kanssa leikissä!
Oi hyvin purjehtijapojalle,
   että hän laulaa veneessään lahdella!

Ja uljaat laivat eteenpäin kulkevat
   turvasatamaansa kukkulan alla;
mutta oi kokea kosketus kadonneen käden,
   ja sointi äänen joka on vaiti!

Murru, murru, murru,
   juureen kalliojyrkänteidesi, oi Meri!
Mutta lempeä sulo päivän joka on kuollut
   ei ole koskaan tuleva takaisin minulle.

Break, Break, Break, kirjoitettu vuonna 1835, julkaistiin Tennysonin kokoelmassa Poems(1842).

Runo kuvastaa Tennysonin tunteita Arthur Henry Hallamin(1811-33) kuoleman jälkeen. Hallam oli Tennysonin ystävä ja opiskelutoveri, kihloissa Tennysonin sisaren kanssa, ja hänellä ja Tennysonilla oli mahdollisesti homoseksuaalinen suhde. Tennyson nimesi vanhemman poikansa Hallamin(1852-1928) ystävänsä mukaan.


#AlfredTennyson #LordiTennyson #Tennyson Englanti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

LIIKU ITÄÄNPÄIN, ONNELLINEN MAA

Alfred Tennyson(1809-1892)

Liiku itäänpäin, onnellinen maa, ja jätä
   tuo oranssinen auringonlasku hiipumassa hitaasti;
reunoilta hiipuneen illan,
   oi, onnellinen planeetta, itäänpäin mene;
kunnes yli sinun pimeä olkapääsi hohtaa
   hopeinen sisarmaailmasi, ja nousee
peilaamaan itseään kasteisissa silmissä
jotka katsovat minua laaksosta alla.

Oi, viivy kanssani sinä, kevyesti kannettu,
   sukella eteenpäin alla tähtisen valon,
ja kuljeta minut avioaamuuni,
   ja ympäri taas onnelliseen yöhön.

Move Easrward, Happy Earth julkaistiin Tennysonin kokoelmassa Poems(1842).

Runo on häälaulu, mutta ei runoilijaa itseään varten. Tennyson meni naimisiin vuonna 1848 kälynsä Emily Sellwoodin(1813-96), johon hän oli rakastunut vuonna 1836. Tennysonin tuleva appiukko oli aiemman avioliiton esteenä.


#AlfredTennyson #LordiTennyson #Tennyson Englanti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos

sunnuntai 23. kesäkuuta 2024

TUULI PUISSA

Katherine Tynan(1859-1931)

Ääni vesien puussa
aivan uudessa lehdessä ja taivaallinen,
vedet kulkemassa, vedet virtaamassa
johonkin kaukaiseen rakastettuun mereen.

Jokainen puu on äänekäs; alla
kirkkaiden linnunsävelten pehmeä ukkonen
vesien virtaamassa, kulkemassa
jotakin hämärää ihmeen vesiväylää.

Ääni vesien ohi kiirehtimässä,
joet matkaamassa, hiljaa, nopeasti,
monet vedet, virtaamassa, kasvamassa,
löytäen viimein rakastetun meren.

[The Wind in the Trees; Poems(1901), sivu 23.]



#KatherineTynan #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

HEMINGWAY GAZASSA

Mosab Abu Toha(1992-)

Lennokit ovat olleet
surisemassa koko matkan
pohjoisesta etelään.
En voi lukea mitään Hemingwayltä.
Koska voi sanoa tosissaan
Jäähyväiset aseille!

(Hemingway in Gaza, 2024.)


#MosabAbuToha #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

GAZALAINEN KYYHKY

Mosab Abu Toha(1992-)

Pieni lintuni istuu vasemmalla reidelläni,
kuuntelee musiikkia kanssani Youtubessa.
Se yrittää laulaa mutta pysyy mykkänä -
mykkä kieli ja sulattomat siivet.
Kadulla,
naapurini lapsi odotti
monta päivää isäänsä.
Hän etsi häntä
valokuva-albumeista ohimenneinä kuukausina.
Poika, koulutettuaan pienen
kirjekyyhkynsä,
sitoo nyt käsinkirjoitetut viestinsä
linnun pieneen jalkaan,
lentämään ja vierailemaan hänen isänsä luona
Negevin vankilassa -
kaukana.



#MosabAbuToha #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TUULI JOKA RAVISUTTAA OHRAA

Katherine Tynan(1859-1931)

On musiikki sydämessäni koko päivän,
   kuulen sen myöhään ja varhain,
se tulee pelloilta kaukaisilta,
   tuuli joka ravisuttaa ohraa.
               Voi!

Yllä ylämaiden kasteesta märän
   taivas riippuu pehmeänä ja helmenvalkeana;
smaragdinvihreä maailma kuuntelee
   tuulta joka ravisuttaa ohraa.
               Voi!

Yllä sinisimmän vuorenhuipun
   leivo laulaa harvoin,
se tuudittaa laulajan lepoon,
   tuuli joka ravisuttaa ohraa.
               Voi!

Oi, yhä halki kesien ja halki keväiden
   se kutsuu minua myöhään ja varhain,
tule kotiin, tule kotiin, tule kotiin, se laulaa,
   tuuli joka ravisuttaa ohraa.
               Voi!

[The Wind That Shakes the Barley; Poems(1901), sivu 257.]


#KatherineTynan #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainemKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LÄNSITUULELLE

Robert Herrick(1591-1674)

Suloinen länsituuli, jonka onni on,
     tehtynä kilpailijaksi ilman kanssa,
antaa Perennan huulille suudelma,
     ja leyhytellä huikentelevaista tukkaansa:

Tuo minulle vain yksi, lupaan sinulle,
     tavallisten sateiden sijasta,
sinun siipesi ovat minun hajustamani oleva,
     ja aivan piirittämät kukkien.

(To the Western Wind; Hesperides, 1648.)


#RobertHerrick #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos