Manmohan Ghose(1869-1924)
Yllä pääsi, iloisissa vaelluksissa
halki taivaan avarien avaruuksien, vapaina,
linnut lentävät musiikki siivissään;
ja siniseltä, rajulta mereltä
kalat välkähtävät ja loikkaavat;
On elämä suloisimpien olentojen
siellä, niin syvästi unessa.
Syvässä Lännessä taivaat tulevat taivaallisemmiksi,
ilta jälkeen illan; ja yhä
suurenmoiset tähdet muistavat ilmaantua;
ruusut kukkulalla
ovat tuoksuvia kuten ennen:
Vain kasvojasi, kaikesta joka rakasta on,
en näe enää koskaan!
(A Lament, kokoelmasta Primavera: Poems by Four Authors(1890), sivulta 26.)
#ManmohanGhose #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti