William Butler Yeats(1865-1939)
Kuulen Aavemaiset Hevoset, pitkiä harjojaan ravisuttaen,
kavionsa raskaat temmellyksestä, silmänsä valkoista kimmeltäen;
Pohjoinen yllänsä avaa tarrautuvan, hiipivän yön,
Itä salatun ilonsa ennen koittoa aamun,
Länsi itkee kalpeassa kasteessa ja huokaa kaikotessaan,
Etelä vuodattaa alas ruusuja verenpunaisen tulen:
Oi hyödyttömyys Unen, Toiven, Unelman, loputtoman Halun,
Hevoset Onnettomuuden syöksyvät raskaaseen saveen:
Rakastettu, anna silmiesi puoliksi sulkeutua, ja sydämesi lyödä
yllä sydämeni, ja hiustesi pudota ylle rintani,
hukuttaen rakkauden yksinäisen tunnin syvän iltahämärän lepoon,
ja kätkien niiden heiluvat harjat ja niiden temmeltävät jalat.
(Michael Robartes Bids His Beloved To Be At Peace, kokoelmasta The Wind Among The Reeds(1899), sivu 25.)
#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #RunoSuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti