torstai 9. kesäkuuta 2022

1951

Frank O'Hara(1926-1966)

Yksin yöllä
märässä kaupungissa

maan huumori
ei ole muistiinpainuva.

Tuuli on puhaltanut
kaikki puut alas

mutta nämä huolet
pysyvät pystyssä, ollen

sydämen tarkoituksellisia
kammioita kivun

ja pelon joko
vihreästä huoneistosta

ilmeisiä timantteja tai
matkustajalentokoneesta

ilmeisiä niittyjä. Se
ei ole yksinkertaista tai siistiä

vaikka riveissä
rivien ja numeroidut;

kirjaimellinen ajelehtii
värikkäästi ja

tukka on kammattu
silloilla, kaikki

kompromissit loikkaavat
tähteyteen ja valoihin.

Jos yksin olen
kykenevä rakastamaan sitä,

vakavia ääniä,
töiden pakokauhua,

se on suloista minulle.
Kaukana kukoistavasta

vehreydestä, kova tapa
tämän kadun.

(1951)


#FrankOHara #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti