Laurence Binyon(1869-1943)
Karuina pilvisellä alangolla
seisovat suuret Kivet,
suuressa laajuudessa
taivaan joka omistaa
koko maan määrän
pilvillä ripustetussa luolassaan.
Äänettömänä seisoo Kehä
kuin Jumalan haudalla.
Mutta kopisten hevosilla
ylös laaksosta,
hevoset ja hevosmiehet
laukassa, iloisesti
raahaten tykkejä rattailla,
Nuoruus tulee ratsastaen, -
helposti istuen, vaivalloiset
hevoset ratsastaen.
Nopeasti tulevat pyrähtävät kaviot,
kevyet pyörät ja tykit,
hyökäten ylämaalle,
ja pyyhältävät Kivien ohi.
Jättimäisinä nyt nuo hahmot
yllensä kohoavat, -
ajan tummat saavutukset
yllä Nuoruuden ohikiitävän hetken.
Kylkiluut unohdetun Maan,
varjelkaa mitä voitte!
Myös Kuolemattomat
poistuvat, eivätkä jää.
(Stonehenge; The New World: Poems, 1918.)
#LaurenceBinyon #Binyon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Käännös #Käännös Lyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti