ERATO: Satunnaisia runokäännöksiä

Tämä blogi sisältää itse kääntämiäni runoja, pääosin englannista (tai joissakin tapauksissa englannin kautta) suomeksi käännettyjä. Se sisältää myös pienemmän määrän suomesta englanniksi kääntämiäni runoja. This blog features poems which I have translated, mostly from English to Finnish, but it also contains a small amount of translations made by me from Finnish to English. If you own a copyright on any work translated here & want it removed, please contact & it will be done.

torstai 27. helmikuuta 2025

ELEGIA

Charles Simic(1938-2023)

Kukaan ei ole nähnyt minua tänään

kuten minä en ole nähnyt

ketään

en edes itseäni

täällä

kumartuneena kuten olin

keskittyneesti

erityisen ylle.

(Elegy.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

tiistai 25. helmikuuta 2025

HELLÄN ARMON VARASSA

Charles Simic(1938-2023)

Oi yksinäinen katulamppu,
yrittämässä langettaa
sen valon minkä voit
verkkoaan korjaavalle hämähäkille
tänä syksyiltana,
pysy kanssani
kun pusken syvemmälle ja syvämmälle
pimeyteen.

(At Tender Mercy.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VUOKRALLE

Charles Simic(1938-2023)

Iso siisti huone

paljon auringonvalon kera

ja yksi torakka

jolle kertoa huolesi.

(For Rent.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MARRASKUU

Charles Simic(1938-2023)

Ristit joita kaikkien miesten ja naisten

täytyy kantaa elämän halki

vielä näkyvämmät

tänä pimeänä ja sateisena iltana.

(November.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VESIMELONIT

Charles Simic(1938-2023)

Vihreät Buddhat

hedelmäkojulla.

Syömme hymyn

ja ulos syljemme hampaat.

(Watermelons; Return to a Place Lit by a Glass of Milk, 1974.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KESKINKERTAISUUS RAKKAUDESSA TORJUTTU

Thomas Carew(1594/95-1640)

Anna minulle enemmän rakkautta tai enemmän ylenkatsetta;

kuuma, tai kylmä vyöhyke,

tuovat yhtäläisen levon kipuuni;

lämmin ei minulle mitään anna;

kumpikin äärimmäisyys, rakkauden tai vihan,

on suloisempi kuin tyyni tila.

Anna minulle myrsky; jos se on oleva rakkaus,

kuin Danae tuossa kultaisessa kuurossa

uin nautinnossa; jos osoittautuu

ylenkatseeksi, tuo hyöky on ahmiva

korppikotkantoiveeni; ja hän on omistava

taivaan, joka vain on vapautettu helvetistä.

Sitten kruunaa iloni, tai paranna kipuni;

anna minulle enemmän rakkautta, tai enemmän ylenkatsetta.

(Mediocrity in Love Rejected.)

#ThomasCarew EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

sunnuntai 23. helmikuuta 2025

KEVYT KUIN SYDÄMENI OLI KAUAN SITTEN

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

Kevyt kuin sydämeni oli kauan sitten,

nyt se on riittävän raskas;

nyt kun sää on kurja,

nyt kun äänekkäät tuulet tulevat ja menevät,

talvi on täällä kera rakeiden ja lumen,

talvi on surkea ja karu.

Kevyt kuin viime vuoden lumi,

missä on rakkauteni? En tiedä;

elämä on onneton juttu,

selväksi sitten - selväksi jämät!

Tämä on summa kaiken tietämäni,

kevyt kuin sydämeni oli kauan sitten.

Light as my heart was long ago, kirjoitettu vuonna 1875, julkaistiin vuonna 1921 kokoelmassa Poems by Robert Louis Stevenson (Hitherto Unpublished), sivulla 85.

Runon, jonka esikuvaksi sen lähde sanoo Francois Villonin(1431- 1463 jälkeen) ongelma on ennen kaikkea sen kolmanneksi viimeinen rivi, jonka kirjaimellinen nykymerkitys ei mielestäni sovi runoon: "Out with it - out with the snuff!" Olen kääntänyt kohdan tietoisen epämääräisesti, useamman tulkitamahdollisuuden mahdollistaakseni.

#RobertLouisStevenson #RLS #RLStevenson#Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runoja #Runot #Runous #Runoutta #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #Skotlamti #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantilainenRunous #Suomennos

KESÄYÖ

Robert Louis Stevenson(1850-1894)

Ympärillämme lepää kesäyö:

Tumma maa on rusko alla;

mutta korkealla yllä, taivas on kirkas

illan ja aamun hehkun välissä.

Aamunkoiton selkeä valkoinen, ja vihreys omenainen,

ainoa viipyvä illan sävystä,

nähdyt ovat puuryppään takana,

tuolla puolen kasteen kostuttamien niittyjen.

Niin hohto synnin ruskon yllä,

avaran Anteeksiannon muistaminen,

ja tulevan ilon toivo täten

joka on viimein yllemme langetettava.

Jokainen sädekehässä valonsa jäämässä,

atomit ja maailmat ympärillämme lepäävät;

vaikka hapuilemme hetken yössä,

on aina päivänvalo korkealla.

A Summer Night, kirjoitettu lokakuun 25. päivänä vuonna 1869, julkaistiin vuonna 1921 kokoelmassa Poems by Robert Louis Stevenson (Hitherto Unpublished), sivulla 39.

"Kasteen kostuttamien" ei ole aivan suora käännös, se ei tuo ilmi kuinka kosteita niityt ovat "drenched", mutta ensimmäinen valitani "kasteen kastelemien" oli hieman tökerö käännös, mutta kirjaimellinen käännös olisi vielä huonompi "kasteen läpimäriksi tekemien".

lauantai 22. helmikuuta 2025

MOLEMMINPUOLINEN VÄHEKSYNTÄ

Thomas Carew(1594/95-1640)

Hän joka rakastaa poskea ruusuista,

tai ihailee korallihuulta,

tai etsii tähdenkaltaisista silmistä

virikettä ylläpitämään tuliansa;

kun kuihtumaan nämä saa vanha Aika

niin täytyy pois hiipua liekkiensä.

Mutta tyyni ja järkkymätön mieli,

lempeät ajatukset ja halut levolliset,

sydämet yhdistetty yhtäläisellä rakkaudella,

sytyttävät koskaan kuolemattomat tulet.

Missä nämä eivät ole, halveksin

suloisia poskia, tai huulia, tai silmiä.

Mitkään kyyneleet, Celia, eivät nyt ole saava

palaamaan seljennyttä sydäntäni,

olen tutkinut sielusi sisältä,

ja löytänyt en muuta, kuin ylpeyttä, ja ylenkatsetta;

olen keinosi oppinut, ja nyt

voin väheksyä yhtä paljon kuin sinä.

Jokin voima kostossani välitä

rakkaus häneen jonka pois viskasin.

Disdain Returned, jonka kaksi ensimmäistä säkeistöä julkaistiin musiikkiin sovitettuna 1632, on suomennettu Arthur Vincentin toimittamasta teoksesta The Poems of Thomas Carew(1899, 1. painos 1898), sivulta 24.

ÄLÄ KYSY MINULTA ENÄÄ

Thomas Carew(1594/1595-1640)

Älä kysy minulta enää minne Jupiter lahjoittaa,

kun kesäkuu on ohi, ruusun hiipuvan;

sillä sinun kauneutesi syvässä idässä,

nämä kukat, kuten juurissansa, nukkuvat.

Älä kysy minulta enää minne harhaavat

päivän kultaiset atomit;

sillä puhtaassa rakkaudessa taivas valmisteli

nuo puuterit rikastuttamaan tukkasi.

Älä kysy minulta enää minne kiirehtää

satakieli kun ohi on toukokuu;

sillä sinun suloisessa osallistuvassa kurkussasi

hän talvehtii, ja pitää lämpimänä nuottinsa.

Älä kysy minulta enää missä noiden tähtien valo,

joka alas lankeaa keskellä yötä;

sillä sinun silmiisi ne asettuvat, ja siellä

kiinnitetyiksi tulevat, kuin taivaanpallossansa.

Älä kysy minulta enää josko itään tai länteen

feeniks rakentaa tulisen pesänsä;

sillä sinuun viimein hän lennähtää

ja kuolee tuoksuvassa povessasi.

Tämä runo tunnetaan sekä nimillä A Song ja Ask me no more ensimmäisen rivinsä mukaan. Valitsin jälkimmäisen. Se on suomennettu Arthur Vincentin toimittamasta teoksesta The Poems of Thomas Carew(1899, 1. painos 1898), sivulta 141, missä se omaa ensimmäisen nimen.

Olen kääntänyt ensimmäisen rivin "as in their causes" "kuten juurissansa" koska täten käsitän kohdan, että "juuret" ovat ruusun "syy"("cause"), ja neljännen säkeistön "sphere" taivaanpalloksi koska siihen viitataan, taivaanpallon kiintohtähtiin, ja "taivaanpallo" tuo mielestäni asian selkeämmin ilmi kuin "pallo" tai "sfääri". Kolmannen säkeistön "your dividing throat" tarkoittaa ("divide" sanan yksi vanha merkitys englanniNkielessä on synonyymi sanalle "partake") että runon kohde jakaa satakielen äänen sulokkuuden mutta sitä ei oikein voi tuoda ilmi käännöksessä kun se ei ole selkeä alkuperäistekstissäkään, ja kolmanneksi viimeisen rivin "spicy nest" olen kääntänyt "tuliseksi pesälsi" koska oletan kyseessä olevan viittauksen paitsi feenikslinnun oleskeluun maissa joista mausteet tulivat, niin etenkin "tulisiin" mausteisiin ja täten Feenixin itsensä polttamiseen.

#ThomasCarew EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

keskiviikko 19. helmikuuta 2025

TRISTANIN LAULU

Arthur Symons(1865-1945)

Jos tämä on rakkaus josta kuolen,

kuolen toivoen rakkautta,

joka ei ole sitten kaikkoava,

eikä ole kaikkea kieltävä.

Hänen terävä ja katkera nuolensa

on tiukasti kyljessäni;

tule, vanha rohkeuteni, kätke

kuolemasi sydämeesi.

En ole kavahtava vaikka

tämä kuolema rakkaudessa on siellä:

Hän jota rakastan on hän

joka on kautta rakkauden vastustajani.

(Tristan's Song; Knave of Hearts, 1894-1908, 1913, sivu 19.)

Tristan on oletettavasti kuningas Arthurin Pyöreän pöydän ritari, joka rakastui enonsa, Cornwallin kuninkaan Markin, irlantilaiseen morsiameen ja sitten vaimoon Iseultiin (Isolde, Isolt). Tarinan eri versioissa heidän kohtalonsa poikkesi huomattavasti toisistaan, osan päättyessä rakastavaisten kuolemaan.

"Hän" on alkuperäistekstissä toisessa säkeistössä mies ja kolmannessa nainen. Toinen säkeistö viitannee tarinan versioihin, joissa Tristanin eno Mark ampui häntä myrkytetyllä nuolella. Tristanin oma vaimo, myös Iseult (Bretagnesta,) puuttui sitten tapahtumien kulkuun mustasukkaisuuttaan ja esti Markin vaimoa Iseultia parantamasta hänen aviomiestään, ja tämä versio päättyy molempien rakastavaisten kuolemaan, mitä Rogelio de Egusquizan(1845-1915) maalaus Tristán e Isolda(1910) kuvaa:

Runon ongelma on ensimmäisessä säkeistössä: If this be love I die / I die of hoping love, / That will not hence remove, / Nor will not all deny. Miten tulkita That will not hence remove? Mikä "poistetaan" tai "poistuu"? Rakkaus, rakastaja vai rakastettu? Olen valinnut vaihtoehdon joka mahdollistaa sekä ensimmäisen että kolmannen vaihtoehdon, koska kolmas rivi viittaa siihen, että rakastajan kohtalo on hänen mukaansa sinetöity, kuolema rakkaudessa on hänet poistava joka tapauksessa, joten jäljelle jäisi vain pelko rakkauden poistumisesta, että hänen kuolemansa olisi turha jos hän menettää rakkauden.

#ArthurSymons #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

JUOMALAULU

Arthur Symons(1865-1945)

Annan sinulle huuleni juotavaksi,

annan todellisesti

vähemmän kuin päätät ajatella

villissä nuoruudessasi

kuinka on ylös kohotettu viini,

laulettu laulunsa,

ja että suusi on malja

ja että olet nuori.

[A Drinking Song; Lesbia and Other Poems, 1920, sivu 68.]

Runon keskikohta kaipaisi selkeennyttävää välimerkkiä. Oletan, että runon puhuja antaa runon kohteelle esimerkin siitä kuinka viinikuppi kohotetaan, kuinka lauletaan (elämän) laulu, mutta puolipiste tai kaksoispiste jälkeen neljännen rivin olisi tehnyt kääntämisestä helpomman ja lopputuloksesta varmemman. Alkuperäisteksti kuuluu: I give you my lips to drink / I give you in truth / Less than you choose to think / In your wild youth / Of how wine is lifted-up, / One's song is sung, / And that your mouth's the cup / And that you're young.

LAULU HELENALLE

Arthur Symons(1865-1945)

Oi kuinka aikansa poltti

vasten auringon kuumuutta,

nyt pienessä uurnassa

hiljennettynä sydämensä lyönti.

Helenan onnettoman tomun

ei pidä osoittautua turhaksi!

Ei muuta kuin rakkaus ja himo

jäljellä, ja meidän ajatuksemme.

[A Song of Helen; Lesbia and Other Poems, 1920, sivu 61.]

KALLIOIDEN ALLA

Arthur Symons(1865-1945)

Kirkas valo tuulensuuntaan taivaanrannan äärellä;

suojanpuolella, myrskyisät varjot, violetinmustat,

ja avara meri välissä

laajan kyntämättömän pellon tuulettoman vihreyden;

myrskyisät varjot häilyvät väylällä

aavepurjeiden jotka katoavat ja ilmaantuvat.

Katson yli meren, hänet muistaen.

Katson valkoisen auringon askeltavan halki meren,

tänä kalvakkana iltapäivänä,

jaloin jotka astuvat yhtä valkoisesti kuin kuu,

ja nopsissa ja hohtavissa jaloissansa näen

jalanjäljet toisen matkalaisen.

[Under the Cliffs; Silhouettes, 1896[1. painos 1892], sivu 7.]

KUN RAKKAUS ON OHI, KHAN ZADAN LAULU

Laurence Hope (Adela Florence Cory, 1865-1904)

Vasta elokuussa sydämeni oli liekeissä

siepaten tuoksun Tuulen sekoittaman tukkasi,

nyt, vaikka levität sen pehmentämään untani

yön halki, tuskin saattaisin välittää.

Vasta elokuussa join vettä

koska se oli sattumalta viilentänyt käsiäsi;

kun rakkaus on ohi, kuinka vähän rakkaudesta

jopa rakastaja tietää!

When Love Is Over Song of Khan Zada julkaistiin kokoelmassa The Garden of Kama and Other Love Lyrics From India(1901), se on suomennettu vuoden 1907 painoksen (Lontoo: William Heinemann) sivulta 18.

Khanzada(k. 1545) oli mogulivaltakunnan perustajan Baburin(1483-1530) vanhempi sisar, jonka tämä vielä ollessaan vain sotapäällikkö Keski-Aasiassa joutui naittamaan osana rauhansopimusta uzbekkipäällikkö Muhammad Saibanille(k. 1510). Tämä joko erosi Khanzadasta ennen kuolemaansa taistelussa, tai tämä palasi veljensä luo aviomiehensä kuoleman jälkeen. Erään tarinan mukaan mukanaan Saibanin kullattu, juoma-astiaksi tehty pääkallo.

#AdelaFlorenceCory #LaurenceHope #VioletNicolson #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglanninEunous #Kirjallisuus #Käännökset #Käännöksiä #Käännös #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous #Runo Runo #Runoja Runoja #Runokäännökset #Runokäännös #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

PYYNTÖ

Laurence Hope (Adela Florence Cory, 1865-1904)

Anna itsesi minulle yhdeksi tunniksi; janoa en

mitään rakkautta, tai edes ajatusta, itseeni.

Tule, kuten Sulttaani voi orjaa hyväillä

ja sitten unohtaa ainaisesti, täydellisesti.

Tule! kuten länsituulet, jotka ohittaen, viileinä ja kosteina,

yli autiomaan seutujen, jättävät ne kukkiviksi niityiksi.

Ja koko elämäni, sillä en ole unohtava,

olen pitävä tuoksun tuon täydellisen tunnin!

The Request julkaistiin kokoelmassa The Garden of Kama and Other Love Lyrics From India(1901), se on suomennettu vuoden 1907 painoksen (Lontoo: William Heinemann) sivulta 31.

Laurence Hope oli runoilijan salanimi, Adela Florence Cory oli hänen syntymänimensä, mutta mentyään naimisiin brittiläisen siirtomaaupseerin Malcolm Nicolsonin(1843-1904) kanssa hän käytti nimeä Violet Nicolson. Nicolsonin kuoltua runoilija teki itsemurhan. Heillä oli yksi lapsi, poika Malcolm(1900-79). Runoilijan sisar Annie(1868-1952) oli myös kirjailija, useimmiten salanimen Victoria Cross alla.

TASANGOT

Laurence Hope eli (Adela Florence Cory,1865-1904)

Kuinka ihminen rakastaakaan niitä,

näitä avaria taivaanrantoja; olkoon Autiomaa tai Meri,

- hämyinen ja valtava ja ääretön; himmeästi selkeä -

varmasti, kätkettynä kaukaisuuteen, tuntemattomassa "Siellä",

lepäävät asiat kaivatut ja löytämättömät, löytämättömät

täällä.

Vain missä jokin kiihkeä, tasainen maa

levittää itsensä etäisyyksissä kultaisen hiekan,

vain missä meren linjaan liittyy taivaan linja, selkeä,

takana aallon kaaren tai valkoisen kuohuvan aallonharjan,

- ovat väsyneet silmät

ahdistamat murtuneiden taivaiden,

- murtama Minareetin, vuoren, tai puun korkeana kohoavan, -

ovat väsyneet silmät oleva tyynnytetyt, - tyynnytetyt, - ja

lepäävä.

The Plains julkaistiin kokoelmassa The Garden of Kama and Other Love Lyrics From India(1901), se on suomennettu vuoden 1907 painoksen (Lontoo: William Heinemann) sivulta 66.

tiistai 18. helmikuuta 2025

STONEHENGE

Laurence Binyon(1869-1943)

Karuina pilvisellä alangolla

seisovat suuret Kivet,

suuressa laajuudessa

taivaan joka omistaa

koko maan määrän

pilvillä ripustetussa luolassaan.

Äänettömänä seisoo Kehä

kuin Jumalan haudalla.

Mutta kopisten hevosilla

ylös laaksosta,

hevoset ja hevosmiehet

laukassa, iloisesti

raahaten tykkejä rattailla,

Nuoruus tulee ratsastaen, -

helposti istuen, vaivalloiset

hevoset ratsastaen.

Nopeasti tulevat pyrähtävät kaviot,

kevyet pyörät ja tykit,

hyökäten ylämaalle,

ja pyyhältävät Kivien ohi.

Jättimäisinä nyt nuo hahmot

yllensä kohoavat, -

ajan tummat saavutukset

yllä Nuoruuden ohikiitävän hetken.

Kylkiluut unohdetun Maan,

varjelkaa mitä voitte!

Myös Kuolemattomat

poistuvat, eivätkä jää.

(Stonehenge; The New World: Poems, 1918.)

#LaurenceBinyon #Binyon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Käännös #Käännös Lyriikka #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

CORMACIN HULLUUS

Robert E. Howard(1906-1936)

Lukitse rautainen kätesi

ympärille kieppuvan kuun,

vedä miekkasi, harmaa miekka,

Finin miekka, taikamiekka,

kaiverrettu nimettömällä riimulla.

Tue jalkasi kuin raatelukynnet

uneksuvaan maailmaan,

murra hahmot, kammottavat hahmot,

lohikäärmeoliot, punaiset apinat,

syvyydestä paiskatut.

Aaveet kaikkien aikakausien

täyttävät taivaat muinaiset,

punaiset kuningattaret ja valkoiset kuninkaat,

muodottomat hahmot ja öiset olennot,

ihmiset viisaat ja hölmöt.

The Madness of Cormac, kirjoitettu vuoden 1930 jälkeen ja säilynyt kirjeessä, julkaistiin vuonna 2007.

#RobertEHoward #RobertErvinHoward Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MENIN AUTIOMAAHAN

Vachel Lindsay(1879-1931)

Menin autiomaahan

tapaamaan Eliaa -

noussutta kuolleista;

luulin löytäväni hänet kaikuvasta luolasta;

sillä niin uneni oli sanonut.

Menin autiomaahaan

tapaamaan Johannes Kastajaa.

Kävelin verta vuotavin jaloin,

etsien profeettaa laihaa ja ruskeaa ja

uljasta.

Näin iljettäviä pahoja henkiä sensijaan.

Menin autiomaahan

tapaamaan Jumalani.

Hänen lohdutettavaksensa.

Menin autiomaahan

tapaamaan Jumalani.

Ja tapasin paholaisen punaisissa.

Menin autiomaahaan

tapaamaan Jumalani.

Oi, Herra Jumalani, herännyt kuolleista!

Näen sinut siellä, piikkikruunusi

maassa,
näen sinut siellä, puoliksi hiekkaan haudattuna.
Näen sinut siellä, valkoiset luusi välkkymässä,

paljaina,
raadonsyöjälinnut kiertelemässä ympäri sinun pääsi.

I Went Into the Desert on suomennettu kokoelman The Congo and Other Poems(1915) vuoden 1922 painoksen (New York: The Macmillan Company) sivuilta 74-75.

#VachelLindsay #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Ru #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KÉRITYN TIELLÄ

Charlotte Mew(1869-1928)

Muistatko kaksi vanhaa ihmistä jotka ohitimme Kérityn tiellä,
lepuuttamassa säkkiään kivillä, märällä tienreunalla,
katsoen meitä valottomilla silmillänsä läpi kaatosateen, ja sitten uudestaan
kohti kiviä, ja vuoroveden pitkää valkoista linjaa:
Jäätyneitä aaveita jotka olivat lapsia kerran, aviomies ja vaimo, isä, ja äiti,
katsoen meitä noilla jäätyneillä silmillä;

oletko koskaan nähnyt mitään aivan niin kylmennyttä tai niin vanhaa?
Mutta me - kätemme toistemme ympärillä,
me emme tunteneet kylmyyttä!

[The Road to Kérity; The Farmer's Bride(Lontoo: The Poetry Bookshop 1921), sivu 57.]

Jouduin jakamaan jo alkuperäistekstissä pitkän viidennen suomennoksessa, jossa siitä välttämättä tuli vielä pidempi, kahdelle riville, suomennoksen viidennelle ja kuudennelle riville.

Kérity on 451 asukkaan satamakylä, osa Penmarchin kommuunia, Bretagnen lounaiskolkassa Atlantin valtameren rannalla.

Rivin neljä "kivet"("rocks") voisivat tarkoittaa joko merenrannan kiviä tai alueen megaliitteja. Penmarchin kommuunin alueella on neljä megaliittista rakennelmaa, tai oli, koska niistä suurin ja merkittävän on tuhottu: "Madeleinen rivit" koostui neljästä kilometrin pituisesta kiviristöstä, ulottuen Plomeurin kommuunin alueella, joita 1800-luvun loppupuolella oli jäljellä vielä noin 200. Ne tuhottiin kaikki 1960-luvulle tultaessa, mutta pieni joukko kiviä pelastui ollen hautautuneina hiekkadyynien alle, ja on sittemmin pystytetty lyhyeksi riviksi.

#CharlotteMew #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

VILLANELLE RUNOILIJAN TIESTÄ

Ernest Dowson(1867-1900)

Viini ja nainen ja laulu,

kolme asiaa koristavat tiemme:

Silti päivä on liian pitkä.

Jottemme tekisi vääryyttä nuoruudellemme,

kerätkäämme ne kun voimme:

Viini ja nainen ja laulu.

Kolme asiaa tekevät meistä vahvoja,

viiniköynnösten lehdet, suudelmat ja laakeripuu:

silti päivä on liian pitkä.

Meille ne kuuluvat,

meille katkera ja iloinen,

viini ja nainen ja laulu.

Me, kun kuljemme,

surullisia olemme etteivät ne voi jäädä;

silti päivä on liian pitkä.

Hedelmien ja kukkasten keskellä,

mikä on parempaa kuin ne:

Viini ja nainen ja laulu?

Silti päivä on liian pitkä.

Villanelle of the Poet's Road on käännetty teoksesta The Poems and Prose of Ernest Dowson, With a Memoir by Arthur Symons[New York: The Modern Library, i.p.(1919)], kyseisen kirjan sivuilta 129-130. Se julkaistiin alunperin kokoelmassa Poems(1900).

Villanelle on modernissa muodossaan ranskalaisen runoilijan Theodore de Banvillèn(1823-91) luoma runomitta, jokseenkin sille on annettu kirjallinen sukupuu aina uuden ajan alun tanssilauluihin asti ja renessanssin samannimisiin runoihin, jotka eivät kuitenkaan noudattaneet myöhempää runomittaa. Siinä pitäisi olla yhdeksäntoista riviä, jotka jakaantuvat viiteen tertsiiniin ja yhteen nelisäkeeseen joissa toistuu sama kertosäe, riimi olisi karkeasti ABA / ABA / ABA / ABA / ABA / ABAA. Mutta monet villanellet poikkeavat tästä mitasta. Dowsonin runo ei. Villanelle saavutti suurimman suosionsa Ranskan ulkopuolella 1800-luvun viimeisinä ja 1900-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä, mutta sitä on käytetty sen jälkeenkin, joskin runomitta ei ole koskaan saanut muissa maissa niiden omalle kielle sovitettua versiota runomitan nimestä, toisin kuin italian "sonetto" sai englanninkielessä nimen "sonnet", saksassa "sonett" ja suomenkielessä "sonetti".

#ErnestDowson #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KEVÄT

Ernest Dowson(1867-1900)

Näe kuinka puut ja pajut solakat

ovat vihreällä koristetut ja metsät ovat hilpeät,

niityt pukeneet kukkaviittansa,

ilma pehmeä suloisista toukokuun sadekuuroista,

ja linnut sävelmän tekevät:

Mutta sielun kevät, sielun kevät,

tule ei enää sinulle tai minulle.

Unelias humina kiireisten mehiläisten

surisee halki mantelipuiden;

nunnanarsissi koreilee iloisella, vaalealla kukinnolla,

kääpiöesikko kurkistaa sammalalustalta,

ja orvokit kujan tuoksutttavat.

Mutta sielun kukat, sielun kukat,

kuki eivät koskaan uudestaan sinulle tai minulle.

Spring on käännetty teoksesta The Poems and Prose of Ernest Dowson, With a Memoir by Arthur Symons[New York: The Modern Library, i.p.(1919)], kyseisen kirjan sivulta 165. Se julkaistiin alunperin kokoelmassa Poems(1900).

maanantai 17. helmikuuta 2025

RUPIKONNA

Tristan Corbière(1845-1875)

Laulu tuulettomassa illassa...

- Kuu kirkas metallilaatta

varjokuvat tummanvihreitä.

...Laulu; kuin eläväinen kaiku,

haudattu, sinne, kasvien alle...

- Se on hiljaa: tule, se on siellä, varjossa...

- Rupikonna! Miksi tämä pelko,

lähelleni, uskollista sotilastasi!

Näe hänet, keritty runoilija, ilman siipiä,

mudan satakieli... - Kauhu! -

...Hän laulaa. - Kauhu!! - Miksi kauhu

etkö voi nähdä valoa hänen silmiensä...

Ei: hän menee pois, kylmänä, kivensä alle.

........................................................

Hyvää iltaa - tuo rupikonna tuolla olen minä.

(Tänä iltana, heinäkuun 20.)

Le Crapaud on suomennettu kokoelmasta Les Amoures Jeunes(1873) vertaillen Val Warnerin(1946-2020) englanninkieliseen käännökseen hänen toimittamasssaan kirjassa The Centenary Corbière: Poems and Prose of Tristan Corbière(Chester Springs: Dufour Editions, Inc. 1975), jonka sivuilla 18-19 on ranskankielinen alkuperäisteksti ja Warnerin siitä tekemä käännös.

Édouard-Joachim Corbière oli Bretagnessa syntynyt ja suurimman osan elämäänsä viettänyt ranskalainen runoilija, joka kuoli keuhkotautiin. Omana elinaikanaan koulukuntiin kuulumatom Corbière tuli kuolemansa jälkeen Paul Verlainen(1844-96), joka luki hänet "kirottuihin runoilijoihin", myötävaikutuksella antamaan vaikutteita sukupolvea myöhemmin dekadenttien ja symbolistien runouteen.

#ThéodoreDeBanville #Käännöskirjallisuus #Kirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Ranska #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TÄSSÄ LEPÄÄ VANKI

Charlotte Mew(1869-1928)

Jätä hänet: hän on tarpeeksi hiljainen: ja mitä merkitsee

ulkona ruumiistaan tai sisällä, voit ripotella

jäisen henkäyksen hiljennetyn sielunsa, raivostuneen sielunsa tuulille

jotka pauhaavat;

hiljaisempi nyt kuin hän tapasi olla, mutta kuunnellen yhä harakoiden vuodatusta

yllä hautansa.

Here Lies a Prisoner julkaistiin runokokoelmassaThe Rambling Sailor(1929) ja on tähän suomennettu Val Warnerin(1946-2020) toimittamasta kirjasta Collected Poems and Prose(1981), sen sivulta 42.

MERIRAKKAUS

Charlotte Mew(1869-1928)

Vuorovesi on kautta avaran maailman virtaava:

Se oli vain viime kesäkuussa muistan että me

heittelehdintää rakastajan rinnassa ajattelimme

niin ainaiseksi kuin meri.

Täällä ovat samat pienet kalat jotka pärskivät ja uivat,

kanssa kuun vanhan valon harmaalla, kostealla hiekalla;

ja hän ei enempää minulle enkä minä hänelle

kuin tuuli kulkemassa yli käteni.

(Sea Love; The Farmer's Bride, 1921, sivu 56.)

Runo on kirjoitettu tarkoituksellisen arkaaista puhekieltä tavoittelevaan tyyliin, ja siinä on muutama ongelmallinen kohta, kuten viidennen rivin "Heer’s the same little fishes that sputter and swim". Joissakin nykyversioissa "Heer" on muutettu muotoon "Here", minkä sinällään otaksun olevan runoilijan tarkoittama merkitys, mutta "heer" on myös sana englanninkielessä joka tarkoittaa 600 jaardin eli 548 metrin pituista värttinän lankaa, ja "Heer" on myös harvinainen lainasana hollanninkielestä, tarkoittaen "herraa". Edellisen merkityksen voisi juuri ja juuri pakottaa runon kuvastoon, verraten langan pituutta meren äärettömään ulappaan. Olen kuitenkin kääntänyt "Heer" muotoon "täällä", mikä varmaankin on oikea ratkaisu, mutta halusin tuoda esille kohdan osoituksena runoilijan käyttämän tyylin kääntäjälle tuomista mahdollisista ongelmista.

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

LAULU

Charlotte Mew(1869-1928)

Rakasta, rakasta tänään, kultaseni,

rakkaus ei ole aina täällä;

viisaat neidot tietätävät kuinka nopeasti kuihtuu

vihrein Kevään lehti;

mutta kukaan ihminen ei tiedä

minne se menee

kun puhaltaa tuuli

jotakin niin haurasta.

Rakasta, rakasta, kultaseni, tänään,

jos laiva on satamassa,

jos lintu on tullut suuntaasi

joka laulaa kesän puissa;

kun pettää laulunsa

ja laiva purjehti

ei mikään ääni auta

kutsumaan takaisin näitä.

(Laulu; The Farmer's Bride, 1921, sivu 53.)

Charlotte Mew oli englantilainen feministi, kirjailija ja vapaaehtoinen sosiaalityöntekijä, jonka biseksuaalisen tai homoseksuaalisen seksuaalinen suuntautuneisuuden katsotaan vaikuttavan joidenkin hänen runojensa taustalla. Arkkitehtisukuihin molempien vanhempiensa puolelta kuuluneen Mew'n seitsemästä sisaruksesta kolme kuoli lapsena, kaksi päätyi mielisairaalaan, ja vanhempiensa kuoltua Mew eli loppuelämänsä yhdessä sisarensa Annen kanssa, jonka kuoltua masentunut Mew teki itsemurhan. Sisarukset olivat sopineet, etteivät menisi naimisiin, uskoen sisarrustensa mielisairauden olevan perinnöllistä. Mew'n varhaistuotanto koostui novelleista, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1894 The Yellow Book -aikakauskirjassa, jossa hän myös julkaisi runoja salanimellä Charles Catty. The Farmer's Bride -kokoelman ensimmäinen, suppeampi painos vuonna 1916 oli Mew'n ensimmäinen julkaistu teos. Hän sai valtioneläkkeen kirjallisten piirien avulla vuonna 1923.

Ensimmäisen säkeistön viimeisellä rivillä "So Frail a thing" on ongelmallinen kääntää, koska "thing" viittaa sekä kuihtuneeseen lehteen että rakkauteen, ja toisaalta suomenkielen vastineet englanninkielen sanalle "thing" eivät sovi puunlehteen; suomalainen ei käsitä puunlehteä "asiaksi", "esineeksi", "olennoksi" tai "olioksi". Joten jouduin kääntämään kohdan vapaasti.

lauantai 15. helmikuuta 2025

HISTORIA

Charles Simic(1938-2023)

Harmaan vuosisadan

harmaana iltana,

söin omenan

kun kukaan ei ollut katsomassa.

Pieni, kirpeä omena

puuta polttavan tulen värinen,

jonka ensin pyyhin

hihaani.

Sitten ojensin jalkani

niin pitkälle kuin ne ulottuivat,

sanoin itselleni

miksi en sulkisi silmiäni nyt

ennen Myöhäisillan

Maailmanuutisia ja Säätä.

(History; Austerities 1983, sivu 13.)

#CharlesSimic #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

YÖ JA PÄIVÄ

Fiona MacLeod (William Sharp, 1855-1905.)

Ruskon harmaudesta, hunnut avautuvat

helmenhopeaan ja ametistiin ja kultaan -

näin on uusi Päivä kudottu ja kehrätty:

sinisen loistosta sateenkaaren usvaan,

auringonlaskun kullasta violentinharmaaseen -

näin on rauhaisa Yö uudelleen saatu.

(Day and Night, The Evergreen: A Northern Seasonal, numero 1., Kevät 1895, sivu 47.)

William Sharp oli skotlantinen kirjailija, kirjallisuustoimittaja ja kustannustoimittaja, jonka tuotannon kuuluisin osa hänen elinaikanaan ilmestyi vuodesta 1893 salanimellä Fiona MacLeod, jonka Sharp koki identiteettinsä osaksi ja esitti julkisuudessa kirjallisina suojattinaan. Kun totuus paljastui Sharpin kuoltua, tuloksena oli kirjallinen skandaali ja sekä hänen omalla nimellään että MacLeodin nimellä julkaistujen teosten arvostus laski. Hänen vaimonsa ja serkkunsa Elizabeth(1856-1932) kirjoitti Sharpin elämäkerrassaan tämän sanoneen ystävälleen nuoruudessaan “in some things I am more a woman than a man”.

#FionaMacLeod #WilliamSharp #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #SkotlanninKirjallisuus #SkotlanninRunous #SkotlantilainenKirjallisuus #SkotlantinenRunous #Suomennos

torstai 27. helmikuuta 2025

tiistai 25. helmikuuta 2025

sunnuntai 23. helmikuuta 2025

lauantai 22. helmikuuta 2025

keskiviikko 19. helmikuuta 2025

tiistai 18. helmikuuta 2025

maanantai 17. helmikuuta 2025

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

lauantai 15. helmikuuta 2025

Lukijat

Tilaa