William Ernest Henley(1849-1903)
outojen hylättyjen hiekkojen,
mikä se on joka odottaa, ja vaeltaa,
ja viittilöi epätoivoisin käsin?
Mikä se kutsuu iltahämärässä -
Mikä se kutsuu iltahämärässä -
kutsuu kuin mahdollisuutensa hyödytön olisi?
Huuto lokin merensuuntaan lähetetty
tai ääni kivun muinaisen?
Punainen haamu auringonlaskun,
se askeltaa niitä omanansa,
nämä ankeat ja autiot etäisyydet...
mutta oi, että se yksin askelsi!
(One with the ruined sunset; Poems, 1904, sivu 218.)
Käännän ensimmäisen rivin sanan "ruined" vapaasti olettaen että se on merkityksessä lopussa tai lopuillaan oleva, eli runossa viimeiset auringonlaskun säteet valaisevat hiekkarantaa tai ovat juuri katoamassa maisemasta.
Kuvituksena on saksalaisen taidemaalarin Max Uthin(1863-1914) maalaus Auringonlasku Itämerellä(Sonneruntergang an der Ostsee, 1893).
#WEHenley #WilliamErnestHenley #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti