SYKSYN LAULU

Paul Verlaine(1844-1896)

Nyyhkytys pitkällinen

syksyn

   viulujen

haavoittaa sydäntäni

yksitoikkoisella

   uupumuksella.

Tuntien tukahtuvani

ja kalpea, kun

   soi tunti,

muistan

entiset päiväni

   ja itken;

ja pois ajelehdin

viheliäiseen tuuleen

    joka kantaa minua

sinne ja tänne,

lailla

   kuolleen lehden.

(Chanson d'Automne; Poèmes saturniens, 1866.)

Runosta on ainakin kaksi aiempaa käännöstä. Niistä vanhempi, Yrjö Kaijärven(1896-1971), on paikoin varsin vapaa, ja Einari Aaltosen(1972-2025) uudempi käännös ottaa vielä suurempia vapauksia alkuperäistekstin suhteen, joten katson siltä osin tämän käännöksen oikeutetuksi koska se on lähempänä alkuperäistekstiä.

Kuvituksena on venäläisen taiteilijan Ilja Ostrokovin(1858-1929) maalaus Kultainen syksy(Золотая осень, 1886):

#PaulVerlaine #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Ranska #RanskanKirjallisuus #RanskanRunous #RanskalainenKirjallisuus #RanskalainenRunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos