ANDROMEDA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Nyt Ajan Andromeda on tällä karulla kalliolla,

eikä kanssansa kauneudessa tasavertaista eikä kokemassansa

vääryydessä, katsoo taa rannan molempien niemien,

kukkansa, olemassaolonsa, tuomittuna lohikäärmeen ruuaksi.

   Menneenä aikana on vietelty ja ollut jahtaama

monen iskun ja vaivan; mutta nyt kuulee karjunnan

villimmän pedon Lännestä kuin kaikki olivat,

ylenpalttisemman vääryyksissänsä, laittomamman, ja irstaamman.

   Perseuksensa viivyttelee ja jättää hänet koettelemuksiinsa? -

Pehmeää ilmaa tämä askeltaa hetken ja ripustaa

ajatuksensa häneen, hylätyltä kuin hän vaikuttaa,

   kun kaiken aikaa hänen kärsivällisyytensä, kivunvihlontaan murennettuna,

kohoaa; sitten laskeutuu riisumaan aseista, ei kukaan uneksisi,

gorgon välineellä ja paljaalla miekalla, nahkahihnat ja torahampaat.

Andromeda kirjoitettu elokuun 12. päivänä vuonna 1879, julkaistiin Robert Bridgesin(1844-1930) toimittamassa kokoelmassa The Poems of Gerard Manley Hopkins(1918). Runo on suomennettu W. H. Gardnerin(1902-69) toimittamasta kirjasta Selected Poems and  Prose(Lontoo: Penguin 1971, 1. painos 1953), sen sivulta 45.

Jesuiittapappi Gerard Manley Hopkins käyttää sonetissa antiikin tarustoa verhona: Andromeda on katolinen kirkko, kallio on joko myös katolinen kirkko tai apostoli Pietari ja kaksi niemeä ovat kenties Pietari ja apostoli Paavali. Merihirviö edustaa katolista kirkkoa uhanneita vaaroja maallistuvassa maailmassa. Perseus on Jeesus Kristus, joka on saapuva pelastamaan lopulta, vaikka vaikuttaakin poissaolevalta Hopkinsin oman ajan näkökulmasta. Tämä ja seuraavat selitykset pohjautuvat pääosin yhdysvaltalaisen Mary Doyle Curranin(1917-1981) väitöskirjaaan A commentary on the poetry of Gerard Manley Hopkins(1946), jossa runoa käsitellään sivuilla 173-181.

Vaikka runo on verrattuna Hopkinsin runouden vaikeimpiin tuotoksiin kohtalaisen selkeä, etenkin Curranin selitysten lukemisen jälkeen, siinä on silti omat erikoisuutensa, kuten Hopkinsin keksimä sana "barebill" jonka väitetään tarkoittavan "huotrasta ulkona olevaa miekkaa", sen lähtökohtana ollessa muinaisenglannin sana "bil"("miekka") yhdistettynä sanaan "bare"("paljas"), ja koko sonetti sortuu lopussa sähkösanomamuotoon: Mounts; then to alight disarming, no one dreams, / With Gorgon's gear and barebill, thongs and fangs. Tämän tarkoittaessa että Andromedan kärsivällisyys kasvaa (koska hän uskoo pelastukseen), Perseus nousee lentävän ratsunsa Pegasoksen selkään, laskeutuu sen selästä Andromedan luo, ja käyttäen Medusan päätä ja miekkaansa, katkaisee Andromedan nahkaiset siteet, vapauttaa tämän, ja voittaa tätä uhkaavan merihirviön. Runo on sekä sonettimuotonsa että Hopkinsin tyylin vanki tämän suhteen, eikä minusta ole Perseuksena vapauttamaan sitä tästä, mutta yritin käännöksessä selkeyttää loppua kääntämällä vapaasti. Medusan pään joudun kääntämään "välineellä", koska Hopkins käyttää irtihakatusta päästä termiä "gear", eikä mikään sanan nykyisistä tai vanhentuneista merkityksistä käänny sen paremmin suomenkielelle, enkä halua ottaa enempää vapauksia kuin olen jo joutunut tekemään. Muihin runon ongelmiin kuuluu "he" ja "she" samassa lauseessa, mitä olen yrittänyt selkeyttää kääntämällä "he" sanalla "tämä", mutta Hopkins käyttää sanaa "she" sekä Andromedasta että merihirviöstä.

Kuvituksena on Hopkinsin aikalaisen ja maanmiehen, englantilaisen taitelilijan Charles Napier Kennedyn(1852-1898) maalaus Perseus ja Andromeda(Perseus and Andromeda, 1890).

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos