NÄLKÄLAKKO

Tala Abu Rahmeh(1984-)

Olet ollut nälkäinen

30 päivää,

ja minä olen ollut tahmainen.

Olen täyttänyt vatsani hunajalla,

niellyt vesimelonin

sydämen,

täynnä vettä ja sokeria,

herkutellut omenien

kiertoradalla ja lähestynyt

viikunapuuta.

Rakkaani työntää leivän

pois kädestäni,

lopeta, hän sanoo pehmeästi,

anna vatsasi hengittää.

Olet ollut niin nälkäinen,

juoden vettä ja suolaa

vatsasi Kuollut meri.

En ole koskaan ollut niin nälkäinen

maan vuoksi,

en ole koskaan halunnut olla nälkäinen maan vuoksi,

olen tahtonut Palestiinan olevan nälkäinen

vuokseni,

mutta et halunnut odottaa hänen

kutsuvan sinua,

vain aseistit itsesi

meren kaipauksella

ja sadalla ja yhdellä unelmalla

tönien toinen toistaan

reunan yli.

Äitisi istuu teltassa,

kaupungin aukiolla,

pitäen kiinni kuvastasi kun olit terve,

pääkuva sinusta seisomassa

halvan tapetin edessä

haalistunut kuva Empire State Buildingista

juuri korviesi takana.

Et hymyillyt

aivan kuin olisit tiennyt että eräänä päivänä

olet vannova nälkää

kunnes vapaus koittaa.

Ajattelin sinua kun söin

leipää viime yönä,

tuijotin paahtoleivän palasta

haluten sen tulevan ehtoollisleiväksi,

anteeksiannoksi minulle koska en ymmärtänyt sinua,

paolle siteistä ja historiasta

häviämisen perinnön tahraamasta

ja me jatkamme häviämistä

mutta jotenkin,

vatsasi seinien sisällä

olet voittanut.

(Hunger strike, 2017.)

#TalaAbuRahma #TalaAbuRahmeh #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos