George Gordon Byron(1788-1824)
Francisca kävelee yön varjossa,
mutta ei katsoakseen valoa taivaallista -
vaikka jos istuu puutarhansa lehtimajassa,
se ei ole vuoksi sen kukkivan kukkasen.
Hän kuuntelee - mutta ei kuullakseen satakielen -
vaikka korvansa odottaa tarinaa yhtä lempeää.
Siellä mutkittelee askel halki tiheän lehvistön,
ja poskensa tulee kalpeaksi, ja nopeasti lyö sydämensä.
Siellä kuiskaa ääni halki kahisevien lehtien,
ja hänen punastuksensa palaa - ja kohoilee povensa;
hetki kauemmin ja he ovat tapaava -
se on ohi - on rakastajansa edessä jalkojensa.
(Francisca, kirjoitettu vuosina 1814-15, julkaistu vuonna 1816.)
Yleinen väite on, että runo julkaistiin Byronin teoksessa Hebrew Melodies vuonna 1815, mutta se ei sisälly kyseisen teoksen ensipainokseen (Lontoo: John Murray 1815), kuten jokainen voi itse tarkistaa. Sen sijaan se vaikuttaa ilmestyneen ensimmäisen kerran säveltäjä Isaac Nathanin(1792-1864) vuonna 1816 julkaisussa Hebrew Melodies, joka sisälsi Nathanin sävellykset ja Byronin niihin kirjoittamat sanoitukset ensi kertaa yhdessä. Pääosa runosta muodostaa toisen säkeistön runossa Parisina, joka julkaistiin teoksessa The Siege of Corinth: A Poem / Parisina: A Poem(Lontoo John Murray 1816), jossa se on sivulla 64.
#Byron #LordiByron #GeorgeGordonByron #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #Englanti #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti