LÄKSIÄISET

Wilfred Owen(1893-1918)

Pitkin kapeita, pimeneviä kujia he lauloivat tiensä

sivuraiteen katokselle,

ja jonossa nousivat junaan kasvoin synkästi riemukkain.

Rintansa laitetut aivan valkoisiksi seppelein ja varvuin

kuten miesten ovat, kuolleina.

Ikävystyneet kantajat katselivat heitä, ja satunnainen kulkuri

seisoi tarkkaan tuijottamassa,

pahoillaan että he olisivat poissa ylängön leiristä.

Sitten, välinpitämättöminä, opasteet viittasivat, ja valaisin

iski silmää vartijalle.

Niin salaa, kuin vääryydet vaietut, menivät he.

He eivät olleet omamme:

Emme koskaan kuulleet mille rintamalle heidät lähetettiin.

Emmekä jos siellä yhä pilkkaavat mitä merkitsivät naiset

jotka antoivat kukkia heille.

Ovatko he palaava lyönteihin suurten kellojen

vallattomissa junalasteissa?

Muutama, muutama. liian vähän rummuille ja huudoille,

voi hiipiä takaisin, äänettöminä, tyynille kyläkaivoille

pitkin puoliksi tunnettuja teitä.

The Send-Off on käännetty kokoelmasta The Collected Poems of Wilfred Owen(New York: New Directions i.p., 19. painos, 1. 1963), sivulta 46.

Runon ongelma on "and a casual tramp / Stood staring hard, / Sorry to miss them from the upland camp" jonka viimeinen rivi on ongelmallinen kääntää. Onko kulkuri harmissaan, koska sotilaat eivät ole enää leirissään, eikä hän voi enää kohdata heitä, vai olisiko hän halunnut kohdata nämä heidän leirissään? Ja jos edellinen, niin miten ilmaista käännöksessä kulkurin tuntemus? Olen päätynyt kääntämään kohdan vapaasti.

#WilfredOwen #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EnsimmäinenMaailmansota #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Sotarunous #Suomennoksia #Suomennos