Edward Thomas(1878-1917)
ja nyt en voi koskaan sitä uudestaan nähdä;
silti, aivan kuin kuuran tuttavuudella
rakkaaksi tekemänä, kautta ilon ja tuskan,
suuri oli kiintymys jonka kannoin
laaksoon ja jokeen vähäiseen,
karjaan, ruohoon, paljaisiin saarnipuihin,
kanoihin maataloilla, kaikki
jalavien kätkeminä, ja sivujokiin
laskeutumassa yhtäläisin etäisyyksin;
oratuomiin pitkin varrella puroa
keltaisin haavoin kuin krookukset
missä eilen maatyöläisen sirppi
oli leikannut ne siististi; ja tuulenvireeseen
joka viittasi kaikkeen ja mitään ei sanonut.
En mitään enempää odottanut
enkä vielä muistanut; mutta jotakin päämäärää
kosketin silloin; ja kuin voisin laulaa
mitä ei edes kuiskannut sieluni
kun jatkoin taivallustani.
Minun pitäisi käyttää, kuten puut ja linnut tekivät,
kieltä jota ei pettämään tulla;
ja mikä oli kätketty yhä pitäisi kätketty olla
paitsi sellaisilta kuin tein minä
joka vastaa kun sellaiset kuiskaukset kehottavat.
I Never Saw That Land Before, kirjoitettu 5. toukokuuta vuonna 1916 ja julkaistu kokoelmassa Last Poems(1918), on käännetty Edna Longleyn(1940-) toimittamasta kokoelmasta The Annotated Collected Poems(Tarset: Bloodaxe 2008), sen sivulta 120.
Runo kenties kertoo runoilijan Walesin matkasta lokakuussa vuonna 1914, suomennoksessa käytetyn teoksen selityksen mukaan (sen sivu 292). Thomas kirjoitti usein runonsa aiemmin tekemiensä proosamuistiinpanojen perusteella.
#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti