RUNOILIJAN LAULU

Alfred Tennyson(1809-1892)

Sade oli langennut, Runoilija nousi,

   kulki kaupungin ohi ja pois tieltä,

kevyt tuuli puhalsi auringon porteilta,

   ja varjon aallot kulkivat yli vehnän,

ja hän istahti yksinäiseen paikkaan,

   ja veisasi sävelen äänekkään ja suloisen,

joka sai villijoutsenen pysähtymään pilvellään,

   ja leivosen pudottautumaan alas jalkoihinsa.

Pääskynen pysähtyi metsästäessään mehiläistä,

   käärme luiskahti alle lehvän,

villi haukka seisahti untuva nokassaan,

   ja tuijotti, jalka saalillaan.

Ja satakieli ajatteli, "Olen laulanut monia lauluja,

   mutta kertaakaan en yhtä niin iloista,

sillä hän laulaa millainen maailma on oleva

   kun vuodet ovat kuolleet pois."

(Poet's Song; Poems, 1842.)

#AlfredTennyson #LordiTennyson #Tennyson Englanti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos