keskiviikko 15. toukokuuta 2024

AKHILLEUKSEN KILPI

W. H. Auden(1907-1973)

            Nainen katsoi miehen olan yli
               etsien köynnöksiä ja oliivipuita,
            marmorisia hyvin hallittuja kaupunkeja
               ja laivoja kesytetyillä merillä,
            mutta sinne hohtavalle metallille
               miehen kädet olivat laittaneet sen sijaan
            keinotekoisen erämaan
               ja taivaan kuin lyijyä.

Tasanko vailla muotoja, karu ja harmaa,
    ei ruohonlehteä, ei jälkeä naapurustosta,
ei mitään syödä eikä missään missä istua alas,
    silti, kerääntyneenä sen tyhjyyteen, seisoi
    vaikeaselkoinen väkijoukko,
miljoona silmää, miljoona saapasta rivissä,
    vailla ilmettä, odottaen merkkiä.

Ulos ilmasta ääni vailla kasvoja
    todisti tilastojen kautta että jokin aate oli oikeudenmukainen
sävyillä kuivilla ja tasaisilla kuin paikka:
    Kukaan ei ilahtunut ja mitään ei keskusteltu;
    rivi riviltä pölypilvessä
he marssivat pois kestäen uskon
    jonka logiikka toi heidät, jossakin muualla, harmiin.

            Nainen katsoi miehen olan yli
               etsien seremoniallista hurskautta,
            valkoisia kukkaseppelisiä hiehoja,
               juomauhreja ja uhrausta,
            mutta siellä hohtavalla metallilla
               jossa alttarin olisi pitänyt olla,
            hän näki miehen lepattavassa ahjonvalossa
               aivan toisen näkymän.

Piikkilanka sulki sattumanvaraisen paikan
    missä tylsistyneet viranomaiset lorvailivat (yksi laukoi vitsin)
ja vartiomiehet hikoilivat sillä päivä oli kuuma:
   Tavallisen kunnollisen väen joukko
   katsoi ulkoa ja ei liikkunut eikä puhunut
kun kolme kalpeaa hahmo johdatettiin eteenpäin ja sidottiin
kolmeen paaluun maahan pystyyn iskettyyn.

Massa ja mahti tämän maailman, kaikki
    mikä kantaa painoa ja aina painaa saman verran
lepäsi toisten käsissä; he olivat pieniä
    ja eivät voineet apua toivoa ja mitään apua ei tullut:
    Mitä heidän vastustajansa haluavat tehdä tehtiin, häpeänsä
oli kaikki mitä pahimmat saattoivat toivoa; he menettivät ylpeytensä
ja kuolivat ihmisinä ennen kuin ruumiinsa kuolivat.

            Nainen katsoi yli miehen olan
               etsien urheilijoita kisoissansa,
            miehiä ja naisia tanssissa
               liikuttamassa suloisia raajojansa
            nopeasti, nopeasti, tahtiin musiikin.
               mutta sinne hohtavalle kilvelle
             hänen kätensä eivät olleet asettaneet mitään tanssilattiaa
                vaan rikkaruohojen tukahduttaman kentän.

Rähjäinen poikaviikari päämäärätön ja yksin,
    vetelehti siellä täällä tuossa poissaolossa; lintu
lensi ylös turvaan hänen tarkkaan tähdätyltä kiveltänsä:
    Että tytöt raiskataan, että kaksi poikaa puukottavat kolmannen,
    olivat selviöitä hänelle, joka ei ollut kuullut koskaan
mistään maailmasta missä lupaukset pidetään,
tai että yksi voisi itkeä koska itki toinen.

            Kapeahuulinen aseseppä,
               Hefaistos, pois nilkutti,
            hohtavarintainen Thetis
               huusi tyrmistyneenä
            siitä mitä jumala oli työstänyt
               miellyttämään hänen poikaansa, vahvaa
            rautasydämistä miehentappaja Akhilleusta
                joka ei kauaa eläisi.

The Shield of Achilles(1952) on suomennettu runokokoelmasta The Shield of Achilles(New York: Random House, 1955), sivut 35-37.

Akhilleus oli Troijan sodassa kreikkalaisten johtava sankari, joka surmasi Troijan suurimman sankarin, kuningas Priamoksen pojan Hektorin. Troijaa tukenut jumala Apollo, joka oli vieraana Akhilleuksen vanhempien häissä (joissakin Akhilleuksen tarinan versioissa) ennustanut näiden tulevalle pojalle pitkää ikää, surmasi Akhilleuksen ampumalla hänen ainoaan haavoittuvaiseen kohtaansa, kantapäähän, nuolen hopeisella jousellansa.

Hefaistos, kreikkalaisessa tarustossa rampa seppä ja tulen jumala, teki Troijan sodan aikana uudet varusteet kreikkalaisten johtavalle sankarille Akhilleukselle tämän äidin Thetiksen pyynnöstä. Hän oli myös vieraana Thetiksen ja tämän puolison Peleuksen häissä.

Thetis, kreikkalaisessa tarustossa nereidi ja Akhilleuksen äiti, jonka kuolevainen puoliso Peleus puuttumisellaan esti Thetistä tekemästä Akhilleuksesta kuolematonta tulella, jättäen hänen kantapään kohdaksi, johon kohdistuva isku saattoi surmata hänet.

Alkuperäinen runo noudattaa vaihtelevia runomittoja; Thetiksen ja Hefaistoksen osuuksissa tämä on yleensä A-B-A-B-A-B-A-B ja kilven kuvauksissa A-B-A-B-C-C-C tai A-B-A-B-C-C jne.


#Auden #WHAuden #WystanHughAuden #BrittiläinenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti