KYYNELEET

Edward Thomas(1878-1917)

Vaikuttaa siltä ettei minulla ole kyyneliä jäljellä. Niiden olisi pitänyt langeta -

niiden haamut, jos kyynelillä on haamuja, lankesivat - tuona päivänä

kun kaksikymmentä hurttaa virtasi ohitseni, vielä verta maistamatta

mutta silti kaikki tasavertaisia ilon raivossansa

jäljittäen, tehdyn yhdeksi, kuin suuri lohikäärme

Kukkeakedolla joka kaartuu aurinkoa kohti

ja kerran kantoi humalaa; ja tuona toisen päivänä

kun astuin ulos kaksinkertaisen varjon Tornista

huhtikuun aamuun, virkistävään ja suloiseen

ja lämpimään. Outo yksinäisyys oli siellä ja hiljaisuus.

Voimakkaampi lumo kuin mikään Tornissa

piti vallassaan linnanpihaa. He olivat vaihtamassa vartiota

sotilaat rivissä, nuoret englantilaiset maalaismiehet,

vaaleatukkaiset ja punakat, valkoisissa tunikoissa. Rummut

ja pillit soittivat "Brittiläistä krenatööriä",

miehet, ja yksinäisyyden särkevä musiikki

ja hiljaisuus, kertoivat minulle totuuksia joita en ollut uneksinut

ja olen unohtanut niiden kauneuden väistyttyä.

Tears, kirjoitettu 8. tammikuuta vuonna 1915 ja julkaistu kokoelmassa Poems(1917), on käännetty Edna Longleyn(1940-) toimittamasta kokoelmasta The Annotated Collected Poems(Tarset: Bloodaxe 2008), sen sivulta 52.

Käänsin ensin spekulatiivisesti kohdan "not yet combed out" kolmannen rivin lopussa "vielä esiin ajamatta". "Combe" tässä tarkoittanee metsäistä notkoa tai laaksoa, ja Thomasilla on runo The Combe, jossa mainitaan sellaisessa paikassa pesästään esiin kaivettu ja ajokoirien tapettavaksi jätetty mäyrä. Oletin siis että saaliseläin on yhä pesässään ja että jahti kulminoituu siihen, että se ajetaan tai kaivetaan sieltä pois jotta metsästäjien koirat voivat jahdata sitä avomaalla. Toisaalta taas "combed out" voisi tarkoittaa myös tilannetta, jossa metsästyskoirille annetaan yksi saaliseläin uhriksi, jotta ne pääsevät verenmakuun. Kyseessä voisivat olla siis ajokoirat jotka eivät olleet vielä päässeet tässä jahdissa verenmakuun, tai kenties nuoria koiria jotka eivät ole vielä tappaneet yhtään saaliseläintä, vertautuen runon loppuosan todennäköisesti vielä taistelua kokemattomiin sotilaisiin. Käyttämäni lähteet tuntuvat pitävät tätä kohtaa itsestäänselvänä, eivätkä kommentoi sitä. Lopulta valitsin käännöksen pohjaksi jälkimmäisen vaihtoehdon, kokien tuon oletukseni todennäköisemmäksi.

Olen kääntänyt "Kukkeakedoksi" Thomasin runon paikannimen Blooming Meadow, koska kyseessä ei vaikuta olevan virallinen paikannimi, vaan Thomasin ja hänen vaimonsa käyttämä oma, kuvaava nimitys niitylle lähellä heidän 1904-06 asuttamaansa Elsesin maatilaa Kentin kreivikunnan Sevenoaks Wealdin kylässä. Tutkimani alueen kartat eivät sisällä tuollaista nimeä.

Lohikäärme, Walesin symboli, on joskus nähty runossa viittauksena esianglosaksiseen aikaan ja runoilijan epävarmuudeksi identiteettinsä suhteen hänen asettuessaan asumaan "perienglantilaiselle" seudulle.

Torni on todennäköisesti Lontoon Tower. Walesiläistä sukua ollut Thomas halusi identifioitua englantilaiseksi, mutta tunsi epävarmuutta siitä, oliko hänen englantilaisuutensa aitoa vai ei. Täten ehkä hänen hieman ulkopuolinen suhtautumisensa toistensa kanssa samannäköisiin, yksilöllisyyttä vailla oleviin, englantilaisiin sotilaisiin, jotka hän toisaalta ehkä haluaa tunnustaa "maanmiehikseen", mutta myös ilmeisesti vertaa metsästäjien saalista jahtaaviin ajokoiriin. Täten Thomas, kuin pesästään auringonvaloon esiin ajettu saaliseläin, tuntee olonsa yksinäiseksi linnanpihalla, joutuessaan kohtaamaan sen täyttämien sotilaiden jaetun englantilaisuuden. josta hän itse ei ollut osallinen. Mutta erään selityksen mukaan kyseessä olisin aivan erilainen tilanne, jossa armeijan asettama brittiläinen identiteetti on tukahduttamassa sotilaiden englantilaisen identiteetin; tällöin "countrymen" pitäisi kääntää "maalaismiehiksi" tai ehkä vapaammin "kreivikuntien miehiksi". Olen päätynyt käännöksessä valikoivaan ja epätyydyttävään kompromissiin. Runon kirjoittaessaan Thomas ei ollut vielä itse värväytynyt armeijaan, ja oli sen, kuten runon alun jahdin, suhteen ulkopuolinen.

Brittiläiset krenatöörit on epämääräisen taustan omaava kappale, jota on käytetty sotilasmarssina Iso-Britanniassa ja useissa sen entisissä siirtomaissa aina 1700-luvun alkupuolelta saakka.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #EnsimmäinenMaailmansota #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos