KAUPUNKI MERESSÄ

Edgar Allan Poe(1809-1849)

Katso! Kuolema on kohottanut itselleen valtaistuimen

oudossa kaupungissa lepäämässä yksin

etäällä hämärässä Lännessä,

missä hyvä ja paha ja pahin ja parhain

ovat menneet ikuiseen lepoonsa.

Siellä pyhäköt ja palatsit ja tornit

(ajan syömät tornit jotka vapise eivät!)

muistuta eivät mitään joka on meidän.

Ympärillä, kohottavien tuulten unohtamana,

alistuneesti taivaan alla

alakuloiset vedet lepäävät.

Ei säteitä pyhästä taivaasta alas tule

pitkään yöaikaan tuon kaupungin;

mutta valo kelmeästä merestä

virtaa ylös torneja äänettä -

kiiluu ylös huippuja kauas ja vapaasti -

ylös kupoleja - ylös torninhuippuja - ylös kuninkaallisia saleja -

ylös temppeleitä - ylös Babylonin-kaltaisia muureja -

ylös varjoisia kauan unohdettuja lehtimajoja

veistettyjen köynnösten ja kivisten kukkien - 

ylös monta ja monta ihmeellistä pyhäkköä

joiden ympäröivät friisit kietovat

violan, orvokin ja viiniköynnöksen.

Alistuneesti taivaan alla

alakuloiset vedet lepäävät.

Niin sekoittuvat tornit ja varjot siellä

että kaikki vaikuttaa riippuvan ilmassa,

kun uljaasta tornista kaupungissa

Kuolema katsoo alas suunnattomasti.

Siellä avoimet temppelit ja ammottavat haudat

aukenevat tasalla hohtavien aaltojen;

mutta eivät rikkaudet jotka siellä lepäävät

jokaisen jumalankuvan timanttisilmässä -

eivät kirkkain jalokivin koristellut kuolleet

houkuta vesiä vuoteeltansa;

sillä eivät mitkään kareet aaltoile, voi!

Pitkin tuota lasin erämaata -

mitkään aaltoilut eivät kerro että tuulet voivat olla

jollakin kaukaisella onnellisemmalla merellä -

mitkään laineet eivät vihjaa että tuulet olleet ovat

merillä vähemmän kammottavan tyynillä.

Mutta katso, vire ilmassa!

Aalto - on liike siellä!

Aivan kuin tornit olisivat sivuun syösseet,

vähän vajoten, vaimean vuoroveden -

kuin niiden huiput olisivat heiveröisesti antaneet

tyhjyyden läpikuultavaan Taivaaseen.

Vesillä on nyt punaisempi hohto -

tunnit heikosti ja hiljaisesti hengittävät -

ja kun, keskellä ei minkään maisten huokausten,

alas, alas tuo kaupunki on sitten asettuva,

Helvetti, nousten tuhansilta valtaistuimilta,

on osoittava sille kunnioitusta.

The City in the Sea -runon varhaisempi versio ilmestyi nimellä The Doomed City vuonna 1831 kokoelmassa Poems. Tällä nimellä runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1845.

#EdgarAllanPoe #Poe Käännös #Käännös Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot Runot #Runous Runous #Runoutta #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous