SEISOIN KANSSA KUOLLEIDEN
Siegfried Sassoon(1886-1967)
Seisoin kanssa kuolleiden, niin hylättyjen ja liikkumattomien:
Kun koittava aamu oli harmaa seisoin kanssa kuolleiden.
Ja hiljainen sydämeni sanoi, 'Sinun täytyy tappaa, sinun täytyy tappaa:
'Sotilas, sotilas, aamu on punainen.'
Hahmoihin surmattujen lyyhistyneessä häpeässään
tuijotin hetken halki hajanaisen kylmän sateen...
'Oi poika jota rakastin, on sade kasvoillasi,
'ja silmäsi ovat sumenneet ja sairaat kuin tämä lakeus.'
Seisoin kanssa kuolleiden... He olivat kuolleet; he olivat kuolleet;
sydämeni ja pääni löivät marssin tyrmistyksen:
Ja puuskat tuulen tulivat vaimentamina aseiden.
'Riviin!' minä huusin; "Riviin järjestykää palkkanne eteen!'
#SiegfriedSassoon #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Sotarunous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti