SYKSY

John Clare(1793-1864)

Ohdakkeen siemenhaituvat lentävät, vaikka tuulet ovat tyynet kaikki,

vihreällä ruoholla nyt leväten, nyt kukkulaa nousemassa,

virtaama lähteestä nyt kiehuu kuin pata;

kautta kivien ohi lukemattomien se kuplii punahehkuisena.

Maa kuiva ja halkeillut kuin ylipaistettu leipä,

nurmikko aivan turmeltunut on, korret kuivuneita ja kuolleita.

Kesantopellot kimmeltävät kuin vesi todella,

ja seitit värisevät, kasvista kasviin ripustettuina.

Kukkulanhuiput kuin kuuma rauta kimmeltävät kirkkaina auringossa,

ja joet joita katsomme virratessaan palavat kultaisina;

palavankuuma on kamara, nestemäistä kultaa on ilma;

kuka tahansa joka katsoo ympärilleen näkee Ikuisuuden siellä.

(Autumn, kirjoitettu Claren mielisairaalakaudella, eli aikaisintaan vuonna 1842.)

#JohnClare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos