RIBH BAILEN JA AILLINNIN HAUDALLA

William Butler Yeats(1865-1939)

Koska olet löytänyt minut pilkkopimeässä yössä

avoimen kirjan kanssa kysyt minulta mitä teen:

Huomioi ja omaksu tarinani, kanna se kauas

heille jotka eivät koskaan nähneet tätä ajeltua päätä

eivätkä kuulleet tätä ääntä joka yhdeksänkymmnentä vuotta on säröillyt.

Bailesta ja Aillinnista sinun ei tarvitse puhua,

kaikki tuntevat heidän tarinansa, kaikki tietävät mikä lehti ja oksa,

mikä liitos omenan ja marjakuusen,

kohoaa luittensa ylle; mutta puhu mitä kukaan ei ole kuullut.

Ihme joka antoi heille sellaisen kuoleman

muutti puhtaaksi olemukseksi mikä oli kerran

ollut luuta ja jänteitä; kun sellaiset vartalot yhtyvät

ei ole koskettamista siellä, eikä koskettamista täällä,

eikä ponnisteltua iloa, vaan kokonainen on liitetty kokonaiseen;

sillä enkeleiden yhdyntä on valo

missä sen hetkeksi molemmat vaikuttavat kadotetuilta, tuhotuilta.

Täällä pilkkopimeässä ilmassa yllä

vavahduksen omenan ja marjakuusen,

täällä vuosipäivänä heidän kuolemansa,

vuosipäivänä heidän ensimmäisen syleilynsä,

nuo rakastavaiset, murhenäytelmän puhdistamat,

kiirehtävät toistensa käsivarsille; nämä silmät,

veden, yrtin ja yksinäisen rukouksen

kotkamaisiksi tekemät, ovat avoimia tuolle valolle.

Vaikka hieman lehtien murtama, tuo valo

lepää ympyrässä ruoholla; siten

käännän sivuja pyhän kirjani.

Ribh at the Tomb of Baile ja Aillinn, kirjoitettu heinäkuun 24. päivänä 1934, julkaistiin ensin joulukuussa 1934 Poetry-lehdessä ja sitten teoksessa The King Of The Great Clock Tower Commentaries And Poems(New York: The Macmillan Company, 1935), sivuilla 40-41. Käännös on tehty jälkimmäisen pohjalta, mutta pari siinä puuttuvaa, mutta alkuperäisessä lehtijulkaisussa mukanaa olevaa. välimerkkiä on otettu mukaan selkeyttämään runoa.

Baile ja Aillinn olivat irlantilaisessa tarustossa kahden vihamielisen hallitsijan, Leinsterin ja Ulsterin kuninkaiden lapsia, jotka rakastivat toisiaan kaukaa koskaan kohtaamatta. Kun he olivat matkalla kohtaamaan toisiaan, pahantahtoinen henkiolento, ehkä Aengus, kertoi molemmille toisen kuolleen, ja he molemmat kuolivat surusta ja heidät haudattiin erilleen. Ailinnin haudalle kasvoi omenapuu ja Bailen marjakuusi. Näistä heidän haudoillaan kasvavista puista katkottiin satoja vuosia heidän kuolemansa jälkeen oksat, joista tehtiin sauvatr joihin heidän tarinansa oli kaiverrettu. Kun sauvat tuotiin yhteen, ne liittyivät toisiinsa, eikä niitä enää kyetty erottamaan toisistaan.

Kirjeissä brittikirjailja Olivia Shakespearille(1863-1938), Ezra Poundin(1885-1972) anopille, Yeats oli runon kirjoittamista edeltäneenä vuotena kahdesti lainannut mystikko Emmanuel Swedenborgia(1688-1772), joka oli kuvannut enkeleiden yhdyntää "koko olemuksen palamiseksi", Yeatsin sanoin.

#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos