Edith Nesbit(1858-1924)
Ja olen lepäävä yksin viimein,
erossa virrasta joka juoksi niin nopeasti,
ja tunnen kukkien juuret hiuksissani,
ja käsissäni juuret puiden;
itseni kiedottuna auliiseen rauhaan
joka ei jätä mitään kipua missään paljaaksi.
Mitä - tämä toivo jäljellä? ei suljettu tämä suunta?
Tämä viimeinen paras aarre vartijaa vailla?
Tämä taivas ilmainen - ei rukouksia maksettavaksi?
Narri - ovatko Valtiaat ihmisten unessa?
Tiedät mitä kyyneliä he käskivät sinut kyynelehtimään,
mutta, kun rauha saapuu, se olet sinä joka on nukkuva, eivät He.
(The Last Betrayal; The Rainbow and the Rose, 1905.)
#EdithNesbit #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuutta #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti