Kauas tunnettu merelle ja rannalle,
vankka nelikulmainen ja hyvin perustuksin,
tuhat vuotta se kesti,
ja sitten kellotorni romahti.
Ruorimies Triesten
katsoi missä merkkinsä pitäisi olla,
mutta tyhjä oli meri
ja Venetsia meren alla.
Tomuisesta rauniosta leviten
sen korkeus nousee nopeasti;
varmemmalla jalalla kuin ensiksi
jälleen seisoo kellotorni.
Päivän päätöksessä
jälleen lyö iltasoittonsa
ja kuormittaa kaukana
vihreät ja verenpunaiset särkät.
Se katsoo pohjoiseen ja etelään,
se katsoo itään ja länteen;
se ohjaa Lidon suulle
Päivän päätöksessä
jälleen lyö iltasoittonsa
ja kuormittaa kaukana
vihreät ja verenpunaiset särkät.
Se katsoo pohjoiseen ja etelään,
se katsoo itään ja länteen;
se ohjaa Lidon suulle
ruorimiehen Triesten.
Andrea, voi hyvin;
Venetsia, hyvästit sinulle.
Torni joka seisoi ja romahti
ei ole jälleenrakennettu minulle.
Andrea, voi hyvin;
Venetsia, hyvästit sinulle.
Torni joka seisoi ja romahti
ei ole jälleenrakennettu minulle.
Far known to the sea and shore on kirjoitettu 10.-30. huhtikuuta vuonna 1922. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa kokoelmassa More Poems(1936). Suomennoksen lähde on The Poems of A. E. Housman(1997), s. 141-142.
Venetsian Pyhän Markuksen tuomiokirkon 98.6 metriä korkea kellotorni romahti heinäkuun 14. päivänä vuonna 1902. Se sijaitsi alunperin vuosina 888-912 rakennetun vartiotornin paikalla, mutta tämä oli uudisrakentamisen suuresti muuttama ja korottama seuraavina vuosisatoina, saaden lopullisen muotonsa vuosina 1511-14. Sen paikalla seisoo nykyisin tarkka jäljennös, joka vihittiin käyttöön 25. päivänä huhtikuuta vuonna 1912. Kirkontornin huipulla oli aiemmin toiminut majakka ja se oli ensimmäinen maamerkki, jonka Venetsiaan mereltä saapuvat erottivat taivaanrannassa sitä lähestyessään.
Käännän toisen rivin "foursquare and founded well" lopun otaksuen että kyse ei ole siitä, että kellotorni oli hyvin perustettu, vaan sen perustukset olivat hyvät, mikä sopisi paremmin kohdan kontekstiin.
Lido on 11 kilometriä pitkä, hyvin kapea saari Venetsian laguunin suulla, toinen sen mereltä sulkevista pääsaarista, joka koki suurimman kukoistuksensa turismin seurauksena 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Andrea oli vuosina 1877-1930 elänyt yksisilmäinen gondolieeri, jonka palveluksia Housman käytti vieraillessaan Venetsiassa. On väitetty, joskin vähäisin perustein, että heidän välillään olisi ollut suhde. Housman teki viimeisen vierailunsa Venetsiaan runon kirjoittamisen jälkeen vuonna 1926.
Trieste on satamakaupunki 145 kilometriä itään Venetsiasta Slovenian rajalla. Se kuului vuoteen 1918 asti Itävalta-Unkariin ja sen valloitus oli Italian tärkeimpiä tavoitteita sen liittyessä Ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1915. Archie Burnettin lähteenä käytetyssä teoksessa olevan selityksen mukaan Housman viittaa Triesten ruorimiehellä("Steersman of Triest") Robert Browningin(1812-1889) runoon Waring(1845).
#AEHousman #AlfredEdwardHousman #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti