William Butler Yeats(1865-1939)
Kaviosi ovat polkeneet metsän mustaa reunaa,
jopa siellä missä hirveät vihreät papukaijat kutsuvat ja keinuvat.
Minun työni ovat kaikki poljetut alas kuumaan mutaan.
Tunsin tuon hevosenleikin, tunsin sen murhanhimoiseksi asiaksi.
Minkä turmeltumaton aurinko on kypsyttänyt on terveellistä ruokaa syödä,
ja tuo yksin; silti minä, ajamana puolittain mielipuoliseksi
vuoksi jonkin vihreän siiven, keräsin vanhaa muumioviljaa
hullussa abstraktissa pimeydessä ja jauhoin sen jyvä jyvältä
ja sen jälkeen paistoin sen hitaasti uunissa; mutta nyt
tuon viiniä tynnyristä löydetystä sieltä
missä seitsemän efesoslaista juoppoa nukkuivat ja eivät tienneet koskaan
kun Aleksanterin valtakunta väistyi, he nukkuivat niin sikeästi.
Ojenna raajasi ja nuku pitkä saturnuslainen uni;
olen rakastanut sinua paremmin kuin sieluani huolimatta kaikista sanoistani,
ja ei ole ketään niin sopivaa vartioimaan ja pitämään
väsymättömät silmät noilla kauheilla vihreillä linnuilla.
On a Picture of a Black Centaur by Edmund Dulac, kirjoitettu syyskuussa vuonna 1920, ilmestyi alunperin vuonna 1922 nimellä Suggested by a Picture of a Black Centaur ja julkaistiin tällä nimellä kokoelmassa The Tower(1928). Se on suomennettu tähän kokoelmasta The Collected Poems of W. B. Yeats(Ware: Wordsworth 2008, 1. painos 1994, sivu 183).
Edmund Dulac(1882-1953), ranskalaissyntyinen mutta vuodesta 1905 Iso-Britanniassa asunut ja sen kansalaisuuden vuonna 1912 saanut kuvittaja ja taidesuunnittelija, oli tehnyt kuvituksia Yeatsin irlantilaista tarustoa japanilaiseen teatteriin yhdistävää näytelmää At the Hawk's Well(1915) varten. Yeatsin tässä tarkoittama työ on The Good Chiron Taught His Pupils How to Play upon the Harp Nathaniel Hawthornen(1804-1864) teoksessa Tanglewood Tales(Lontoo: Hodder & Stoughton, 1918), mutta hänen vaimonsa mukaan Yeats muokkasi sitä irlantilaisen taidemaalarin Cecil Salkeldin(1904-69) piirroksen perusteella, joka taas oli Yeatsin runon alun hahmotelman innoittama, kirjoittaa irlantilainen kirjallisuudentutkija A. Norman Jeffares(1920-2005) selityksissään runoon (A Commentary on the Collected Poems of W.B. Yeats, 1968, sivut 297-299).
Muumiovilja oli runon kirjoittamisajankohtaan yleinen uskomus, että egyptiläisistä muinaishaudoista löydetyt viljansiemenet kykenisivät itämään. Yeatsillä se ei ole ylösnousemuksen, kuolemattomuuden symboli ihmiselle, vaan tarkoittaa kätketyn tiedon uudelleen löytämistä.
Seitsemän efesoslaista juoppoa viittaa taruun seitsemästä kristitystä roomalaisesta sotilaasta jotka keisari Deciuksen(249-251) hallituskaudella olisi suljettu luolaan Efesoksen kaupungin lähellä,, missä he olisivat nukkuneet Itä-Rooman keisarin Theodosius II:sen(408-50) hallituskaudelle asti, jolloin he olisivat heränneet kun luola avattiin. Yeats on siirtänyt tarinan aiempaan aikakauteen ja tehnyt sotilaista juoppoja("topers").
#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta Runoutta #Suomennos Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti