FRAGMENTTI

Rupert Brooke(1887-1915)

Harhailin pitkiä kantta, tunnin, tänä iltana

pilvisen kuuttoman taivaan alla; ja kurkistin

sisään ikkunoista, katselin ystäviäni pöydässä,

tai pelaamassa kortteja, tai seisomassa ovensuussa,

tai tulemassa ulos pimeyteen. Silti

kukaan ei voinut minua nähdä.

                                                      Olisin ajatellut heitä

- piittaamattomina, viikon päässä taistelusta - säälien,

ylpeänä heidän voimastaan ja painostaan ja hyväkuntoisuudestaan

ja yhdistetystä kauneudesta vartaloidensa, ja säälien että

tämä iloinen suurenmoinen kone olisi pian rikottu,

vähän ajateltu, murskattu, hajotettu... 

                                                                   Paitsi, aina,

saatoin vain nähdä heidän - lampunvaloa vasten - kulkemassa

kuin värjätyt varjot, ohuemmat kuin läpikuultava lasi,

hentoisia kuplia, himmeämpiä kuin aallon himmeä valo,

joka murtui fosforenssiksi ulkona yössä,

tuhoutuvat olennot ja oudot haamut - pian kuoleva

toisille haamuille - tämä, tai tuo, tai minä.

Huhtikuu 1915.

Fragment on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivulta 150.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos