W. H. Auden(1907-1973)
Katsoen ylös tähtiin, erittäin hyvin tiedän
että, niin paljon kuin niitä kiinnostaa, voin painua helvettiin,
mutta maassa välinpitämättömyys on vähin
mitä meidän täytyy pelätä ihmiseltä tai pedolta.
Mitä tykkäisimme jos tähdet palaisivat
intohimosta meihin johon emme vastata voisi?
Jos tasapuolinen kiintymys ei voi olla,
anna enemmän rakastavan minun olla.
Ihailija kuten ajattelen olevani
tähtien jotka eivät välitä hittoakaan,
en voi, nyt kun näen ne, sanoa
koko päivänä ikävöineeni kauheasti yhtäkään.
Jos kaikki tähdet katoaisivat tai kuolisivat,
minun pitäisi oppia katsomaan tyhjää taivasta
ja tuntea sen täydellinen pimeys yleväksi,
vaikka tämä saattaisi minulta hetken viedä.
(The More Loving One, 1960.)
Runon alkuperäisversion runomitta on A-A-B-B. Sitä on mahdoton tavoittaa käännöksessä, jollei halua ottaa erittäin suuria vapauksia. Nytkin kahdennentoista rivin suhteen tein kyseenalaisen ratkaisun vaihtaa rivin kirjaimellisen "ikävöineeni kauheasti yhtäkään koko päivänä" sen nykyiseen muotoon.
#Auden #WHAuden #WystanHughAuden #BrittiläinenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti