Wallace Stevens(1879-1955)
Kuu on äiti haikeuden ja säälin.
Kun, väsyneemmässä päässä marraskuun,
hänen vanha valonsa liikkuu pitkin oksia,
heiveröisesti, hitaasti, riippuvaisena niistä;
kun Jeesuksen ruumis riippuu kelmeydessä,
inhimillisesti lähellä, ja hahmo Marian,
koskettama kuuran, käpertyy katoksessa
lehtien tekemässä, jotka ovat mädäntyneet ja pudonneet;
kun yllä talojen, kultainen harha
tuo takaisin aiemman hiljaisuuden vuodenajan
ja hiljentävät unet pimeydessä nukkuvissa -
kuu on äiti haikeuden ja säälin.
(Lunar Paraphrase, 1931.)
#WallaceStevens #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti