VARJOISA RAKKAUS

Ernest Dowson(1867-1900)

Lahja hiljaisuuden, rakas!

   joka ei voi koskaan kuulla;

laskea tarkkaamattomiin jalkoihisi,

   on koko lahja jota kannan.

Minulla ei ole lauluja laulaa,

   joita sinun pitäisi seurata tai tietää:

Minulla ei ole liljoja, täysissä käsissä, heittää

   halki polun jota käyt.

Viskaan kukkani pois,

   kukkaset sopimattomat sinulle!

Seppeleen olen kerännyt päivänäni,

   rosmariinia ja tuoksuruutaa.

Katson sinun kulkevan ja kulkevan,

   seesteisenä ja kylmänä: Lasken

huuleni käymällesi, päivänkakkareiselle ruohollesi,

   ja käännän elämäni pois.

Kyllä, sillä viskaan sinulle, rakas!

   tämän yhden lahjan jonka olet ottava:

Kuin voiteen, tarkkaamattomiin jalkoihisi,

   hiljaisuuteni, vuoksesi.

(Amor Umbratilis, kokoelmasta Verse, 1896.)

#ErnestDowson #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Lyriikkaa #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennoksia #Suomennos