Joyce Kilmer(1886-1918)
(Alinelle)
Nyt millä oikulla vastuuttoman sattuman
säteilevät silmät tuntevat pimeät päivät?
Ja jalat joiden valoon kengitettyinä pitäisi tanssia
kävelevät väsyneinä ja vaivalloisin tavoin?
Mutta säteet Taivaasta, valkoiset ja täyteläiset,
voivat tunkeutua hämärään maan;
ja kyyneleet vain ruokkia, sielussasi,
loistoa taivaallisen ilon.
Nuolet uurastuksen ja surun, lähetetyt
vastaan sinun rauhaisaa kauneuttasi, ovat
yhtä mielettömiä ja voimattomia
kuin tuulet jotka puhaltavat vasten tähteä.
(As Winds That Blow Against a Star)
Ensimmäisessä maailmansodassa Ranskassa kaatunut yhdysvaltalainen Joyce Kilmer omisti tämän runon vaimolleen, kirjailija Aline Kilmerille(1888-1941).
#JoyceKilmer #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti