sunnuntai 3. toukokuuta 2020

SOTAOIKEUDEN JÄLKEEN

Francis Ledwidge(1887-1917)

Mieleni ei ole minun mieleni, siksi
en ollenkaan huomioi mitä miehet sanovat,
elin kymmenentuhatta vuotta ennen kuin
Jumala kirosi Niniven kaupungin.

Nykyisyys on uni jonka näen
kauhusta ja äänekkäistä kärsimyksistä,
aamunkoitossa lintu on herättävä minut
paikkaani keskellä kuninkaiden.

Ja vaikka miehet kutsuivat minua inhottavalla nimellä,
ja kaikki unen kumppanini menneet,
se on minä sotilas joka olen kantava häpeän,
enkä minä kuningas Babylonian.

(After Court Martial)

Francis Ledwidge oli irlantilainen kirjailija ja ammaittiyhdistysaktiivi, joka oli joutunut jättämään koulunkäynnin 13-vuotiaana ja julkaisi ensimmäisen runonsa sanomalehdessä 14-vuotiaana. Hän työskenteli kaivosmiehenä, renkinä ja tienkorjausporukassa Ensimmäisen maailmansodan syttymiseen asti, jolloin hän liittyi Iso-Britannian armeijaan vaikka oli kansallismielinen ja kannatti Irlannin itsehallintoa. Hän joutui sotaoikeuteen Irlannin pääsiäiskapinan jälkeen vuonna 1916, joutuaan itsensä humalaan parakeilla surusta menetettyään ystävänsä kapinallisten joukossa. Hän kaatui länsirintamalla, kun tykinammus osuessaan maahan ja räjähtäessään repi hänet ja viisi muuta miestä kappaleiksi Passchendaelen taistelun aikana.


#FrancisLedwidge #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös  #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Sotarunous #Suomennos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti