Thomas Nashe(1567-n.1601)
Kaunis kesä kuihtuu, kuihtuvat ihmiset ja eläimet täten,
rauha, runsaus, nautinto, äkisti rappeutuvat.
Mene pois älä vielä, sielu vuoden surullisen,
maa helvetti on kun näytät lähtevän.
Mitä, ovatko nuo kukat jotka seppelettäsi koristivat ennen
haudallesi tuhlaavaisesti levitettävät?
Oi puut, upottakaa mahlanne surun lähteeseen,
virrat, kyyneliksi kääntäkää alisteinen juoksunne.
Mene älä vielä, kirkas sielu vuoden surullisen
maa helvetti on kun näytät lähtevän.
Kaunis kesä kuihtuu, kuihtuvat ihmiset ja eläimet täten,
niin kaunista kesää näe et enää:
Kaikki hyvät asiat katoavat päivää nopeammin,rauha, runsaus, nautinto, äkisti rappeutuvat.
Mene pois älä vielä, sielu vuoden surullisen,
maa helvetti on kun näytät lähtevän.
Mitä, ovatko nuo kukat jotka seppelettäsi koristivat ennen
haudallesi tuhlaavaisesti levitettävät?
Oi puut, upottakaa mahlanne surun lähteeseen,
virrat, kyyneliksi kääntäkää alisteinen juoksunne.
Mene älä vielä, kirkas sielu vuoden surullisen
maa helvetti on kun näytät lähtevän.
Thomas Nashe oli englantilainen näytelmäkirjailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti