VALKOINEN RUUSU

John Boyle O'Reilly(1844-1890)

Punainen ruusu kuiskaa intohimosta,

  ja valkoinen ruusu hengittää rakkautta;

oi punainen ruusu on haukka,

  ja valkoinen ruusu on kyyhky.

Mutta minä lähetin sinulle kermanvalkoisen ruusunnupun

 punastus terälehtiensä kärjessä;

sillä rakkaudella joka on puhtain ja suloisin

  on halun suudelma huulillaan.

(The White Rose)

Irlantilainen John Boyle O'Reilly pidätettiin vuonna 1866 brittiläisten viranomaisten toimesta Feeniläisveljeskunnan jäsenenä. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi ja O'Reilly kuljetettiin pakkotyövankina Australiaan vuonna 1867. Hän pakeni Yhdysvaltoihin vuonna 1869, jossa eli loppuelämänsä.

#JohnBoyleOReilly #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Richard Le Gallienne(1866-1947)

Hän on jossakin auringonvalossa vahvassa,

  hänen kyyneleensä ovat putoavassa sateessa,

hän kutsuu minua tuulen pehmeässä laulussa,

  ja kukkien kera hän saapuu uudestaan.

Tuo lintu on vain hänen viestintuojansa,

  kuu on vain hänen hopeinen vaununsa;

kyllä! aurinko ja kuu ovat hänen lähettämiään,

  ja jokainen haikea odottava tähti.

Richard Le Gallienne oli englantilainen, Kanaalisaarilla sukujuuria omannut kirjailija, jonka alkuperäinen sukunimi oli pelkkä Gallienne. Kirjanpitäjästä lehtimieheksi ja kirjailijaksi siirtynyt Gallienne kuului vuosisadanvaihteen brittiläisiin "dekadentteihin" kirjailijoihin, liikkuen samoissa piireissä kuin Oscar Wilde ja William Butler Yeats ja vähemmän muistetut runoilijat kuten Ernest Dowson ja Lionel Johnson, joista jälkimmäisten joukkoon Le Gallienne kuuluu sekä aikalaisten, että jälkimaailman arvostuksessa; hän oli hyvä, mutta ei todella merkittävä runoilija, jonka neljäkymmentäyhdeksän vuotta (1887-1936) kestäneen uran tuotanto on paljolti unohdettu.

AURINGONLASKU VERSAILLESISSA

Horace Holley(1887-1960)

Aukaise ihmisille, oi Jumala, rakkauden aito, luova päivä

jotta marrot sielumme kukkisivat lempeän auringon ja keskipäivän myötä:

Vanhojen ajatusten loisto on pysähtynyt, ja kylmä, ja harmaa,

kuin uudistamattomat puutarhat hedelmättömän kuun alla.

KUKKANI

Ira Titus 

Kirkkaalla taivaalla toukokuun yönä

kuu oli päivänkakkara:

Ja! laitettuani takkiini,

Rakkauden kukkakimppu!

Nyt tulen pitämään sitä

kun kuljen

kaupungin katuja pitkin:

Ihmiset tulevat sanomaan

ohikulkiessani -

"Hänellä on suloinen sielu!"

He eivät näe kukkaani,

eivätkä voi tietää

mistä tulee henkeni tuoksu!

Suomennettu William Stanley Brathwaiten(1878-1962) toimittamasta antologiasta Anthology of Magazine Verse for 1920 and year book of American poetry(1920). Julkaistu alunperin The Wayfarer -lehdessä, joka on yhtä hämärä kuin itse runon kirjoittaja; kummastakaan ei ole mahdollista löytää mitään tietoa.

YÖ, JA MATKUSTAN

Joseph Campbell(1879-1944)

Yö, ja matkustan. Avoin ovi reitin varrella,

heittäen ulos lämpimän keltaisen valon keilan.

Tuoksahdus turpeen savua;

pilkahdus fajanssista sisällä olevalla lipastolla;

naisen ääni hyräilemässä, kuin lapselle.

Poistun pimeyteen.

TÄHTI

Alice Corbin(1881-1949)

Näin tähden putoavan yössä,

ja harmaan koin koskettavan poskeani,

tuollainen ylväys kuolemattomilla on,

tuollainen sääli heikkoja kohtaan.

LOHDUTUS

Lionel Johnson(1867-1902)

Huokailu ja valitus ovat osani nyt,

         huokailu ja valitus:

Mutta sinä olet jossakin hymyillen: sinä,

         kuin hauras lehti,

Talven armosta vielä säästetty vähän,

         voimatta laittaa sivuun

tulevaa varjoa: mielellään unohtaessasi

         kuinka kumppanisi kuoli.

AAMUNKOITON VALKEUS

Joseph Campbell(1879-1944)

Aamunkoiton valkeus.

Rivi liuskekiven harmaita pilviä lepää raskaina sen yllä.

Kuu, kuin saalistettu olento, putoamassa pilveen.

PIMEYS

Joseph Campbell(1879-1944)

Pimeys.

Pysähdyn katsomaan tähteä loistamassa suonsilmässä -

ei tähti enää, vaan valon hopeinen nauha.

Katson sitä, ja poistun.

HUOLETTOMUUS

Richard Aldington(1892-1962)

Ranskassa (1916-1918)

Pois ja takaisin ankeista juoksuhaudoista,

tarpoen hilpeänä tähtien alla,

teen itselleni pieniä runoja

herkkiä kuin kyyhkysparvi.

Ne lentävät pois kuin valkosiipiset kyyhkyt.

SE JOKA KATOSI

Charles Simic(1938-2023)

Nyt kun on tarpeeksi lämmintä istua kuistilla yöllä

joku sattui muistamaan naapurin,

vaikka siitä oli ollut yli kolmekymmentä vuotta

kun hän meni pienelle kävelylle päivällisen jälkeen

eikä koskaan tullut takaisin aviomiehensä ja lastensa luo.

Kukaan läsnäolleista ei kyennyt muistamaan paljon hänestä,

paitsi kuinka hänellä oli tapana hymyillä ja tulla mietteliääksi

yhtäkkiä sanomatta minkä vuoksi,

kysyttäessä, kuin hän olisi jo kantanut salaisuutta

tai olisi ollut lohduton koska hänellä ei ollut sellaista.

(The One Who Disappeareds, 2014.)

#CharlesSimic #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

FENOMENOLOGIAA YKSINKERTAISILLE

David Young(1936-)

Charles Simicille

Sheriffin siniset huulet,

uutiset talven tappamista ruusukasveista,

muistuttavat minua näpelöimään uniasi,

niiden puita ja kaihoisia näkymiä,

pöytiä täynnä ruokaa,

viinipulloja huutamassa juo minut!

Kukaan meistä ei ole kauaa täällä, kuulemme,

ja vain niin monta runoa jäljellä,

ja enemmän kuin tarpeeksi tylsiä hetkiä

pistettäväksi väliin.

Aika nousta ylös pöydästä,

tehdä kävely kuunvalossa...

Aivan pian, Jumala tietää,

jokainen muu tulee olemaan nukkumassa,

jopa vähäpätöiset demonit,

kun yksi meistä on ylhäällä istumassa,

lampun ja yöperhosen vieressä,

pitäen seuraa kirjalle,

odottaen kahvia ja aamunkoittoa.

(Phenomenenology for Dummies, Field of Light and Shadow, 2010.)

#DavidYoung #Käännös #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

Kaksi versiota Robert Louis Stevensonin(1850-1894) runosta I Know Not How, But As I count:

EN TIEDÄ MITEN, MUTTA LASKIEN

En tiedä miten, mutta laskien

helmiä menneiden vuosien,

vanha nauru takertuu kurkkuuni

aivan kyyneliltä tuntuen.

EN TIEDÄ MITEN, MUTTA LASKIESSANI

En tiedä miten, mutta laskiessani

helmiä menneiden vuosien,

vanha nauru juuttuu kurkkuuni

aivan kyynelten tunnulla.

VAROITUS RUNOILIJOILLE

Matthew Arnold(1822-1888)

Sitä, mitä tehdessään runoilijat eivät

   tunne nautintoa,

maailma, vuorollaan, ei

   suvaitse mietiskellä.

Kaksi versiota Walter Raleigh'n(1552-1618) runosta:

EPITAFI

Jopa sellainen on aika, jolle uskotaan

nuoruutemme, ilomme, ja kaikki mitä meillä on,

ja maksaa meille vain vanhuudella ja tomulla;

joka tummaan ja hiljaiseen hautaan,

vaellettuamme kaikki reittimme,

sulkee päiviemme tarinan:

Ja mistä maasta, ja haudasta ja tomusta,

Herra tulee nostamaan minut ylös, uskon.

EPITAFI

Sellainen on aika, joka haltuunsa ottaa

nuoruutemme, ilomme ja kaikkemme,

ja takaisin antaa vain iän ja tomun;

joka pimeään ja äänettömään hautaan,

kun olemme vaeltaneet kaikki tiemme,

sulkee päiviemme tarinan:

Mistä maasta ja mistä haudasta, ja tomusta,

Herra kerran nostaa minut ylös, uskon.

OMILLE KASVOILLEEN LASISSA

Ezra Pound(1885-1972)

Oi outo kasvo siellä lasissa!

Oi rivo seura, oi pyhimyksellinen isäntä,

oi surunpieksemä typerykseni,

mikä vastaus? Te lukemattomat

jotka kamppailette ja pelaatte ja sivuutatte,

hupailette, haastatte, vastavalehtelette?

Minä? Minä? Minä?

                                Ja te?

PROFEETTA

D. H. Lawrence(1885-1930)

Oi, kultaseni, kun yli purppuraisen horisontin tulee

     kohoamaan

uuden ajatuksen verhottu äiti, miehet kätkevät

     kasvonsa,

huutavat ja torjuvat hänet, kun hän etsii hedelmällistä

    sulhoaan,

haavoittaen itsensä häntä vasten, kieltäen hänen

    hedelmälliset syleilynsä.

The Prophet on suomennettu kokoelmasta Amores: Poems(1916), sen sivulta 34.

#DavidHerbertLawrence #DHLawrence #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Käännösrunoutta #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennoksia

MOZARTIN OOPPERAT

J. B. Priestley(1894-1984)

Emme näe maalattuja asioita, emme typerää näyttelyä,

     hänen vaativien kieliensä taian alaisena:

Taikahuilu soi Linnunradalta,

    Juan on kuolematon, Figarolla on siivet.

SALAINEN MERI

Jules Supervielle(1884-1960)

Kun kukaan ei katso häntä,

meri ei enää ole meri.

Hän on mitä me olemme

kun kukaan ei näe meitä.

Hänellä on toisia kaloja,

toisia aaltoja myös.

Se on meri merelle,

ja heille jotka unelmoivat

kuten minä teen tässä.

SYYSKUU 1939

Vita Sackville-West(1892-1962)

Sieluumme asti mykkinä äänettä odotamme

kuin jokin villi levoton tähti

olisi murtunut paikaltaan, ja kaukaa

kiirehtinyt alas kuin kohtalon välähdys.

Jäljellä on vain tarmokas usko

ja suuren epätoivon rohkeus,

hetkinä jolloin tiedostamme

jalon kuoleman joka ei ole kuolema.

(September 1939)

#VitaSackvilleWest #Käännös #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennoksia

Jos on joku, vaikka toivon ettei ole,

joka menettäisi molemmat silmänsä jotta vastustaja menettäisi

      yhden,

sitten pelkään että on monta maailmassa,

jotka menettäisivät yhden silmän jotta vastustajansa menettäisivät molemmat.

John Heywood(1497-1580)

PILKKAAVA EPITAFI, KIRJOITETTU KAARLE II:SEN MAKUUHUONEEN OVEEN

John Wilmot, Rochesterin jaarli(1647-1680)

Täällä lepää itsevaltias herramme kuningas,

    jonka sanaan ei yksikään mies luota;

joka ei koskaan tyhmiä lausu,

   eikä ole koskaan viisasta tekoa tehnyt.

"Ei ole olemassa vapaata tahtoa," sanoo filosofi;

      "Hirttäminen on mitä epäoikeudenmukaisinta."

"Ei ole olemassa vapaata tahtoa," myöntää poliisi;

      "Me hirtämme koska meidän täytyy."

Ambrose Bierce(1842-1914?)

TAIVAS

George Herbert(1593-1633)

Voi kuka tulee näyttämään minulle nuo ilot korkeudessa?

                          Kaiku.          Minä.

Sinä Kaiku, sinä olet kuolevainen, kaikki ihmiset tietävät.

                          Kaiku.          En.

Etkö syntynyt puiden ja lehtien keskellä?

                         Kaiku.           Lehtien.

Ja onko vielä yhtään lehtiä, jotka yhä ovat?

                         Kaiku.           Ovat.

Mitä lehtiä ne ovat? kerro asia kokonaisuudessaan.

                         Kaiku.           Pyhiä.

Ovatko pyhät lehdet, Kaiku, sitten taivaiset?

                         Kaiku.           Kyllä.

Sitten kerro minulle, mikä on tuo ylimmäinen ilo?

                         Kaiku.           Valo.

Valo mieleen : mitä tahto tulee nauttimaan?

                         Kaiku.            Iloa.

Mutta onko huolta ja tointa nautinnon kera?

                         Kaiku.            Lepoa.

Valoa, iloa, ja lepoa ; mutta tulevatko ne kestämään?

                         Kaiku.            Aina.

(Heaven)

#GeorgeHerbert #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

CONCORDIN HYMNI

Ralph Waldo Emerson(1803-1882)

    Laulettu taistelumuistomerkin valmistumisen yhteydessä, heinäkuun 4. 1837

Luona karkean sillan joka virran kaartoi,

    heidän lippunsa huhtikuun tuuleen aukesi.

Täällä kerran uhatut maanviljelijät seisoivat

    ja ampuivat laukauksen kuullun ympäri maailman.

Vastustaja kauan sitten hiljaisuuteen nukkui;

    samoin valloittaja äänettä nukkuu;

ja aika tuhotun sillan on pyyhkäissyt

    alas tummaa virtaa mikä meren suuntaan mataa.

Tällä vihreällä rannalla, tämän lempeän virran varrella,

    me tänään asetimme muistokiven;

jotta muisti voisi heidän tekonsa lunastaa,

    kun, isiemme lailla, ovat poikamme poissa.

Henki, joka sai nuo sankarit uskaltamaan

    kuolla, ja jättämään lapsensa vapaiksi,

pyydä Aikaa ja Luontoa hellästi säästämään

    pilari jonka nostamme heille ja sinulle.

(Concord Hymn)

#RalphWaldoEmerson #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos  #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

CONCORDIN HYMNI

Jack Spicer(1925-1965)

Vitsisi on

Kuin järvi

Joka lepää siellä ilman ajatusta

Ja näkee

Kuolleita meriä

Linnut lentävät

Ympäriinsä siellä

Hämmentyneinä sen sinestä ilman ajatustakaan vedestä

Ilman ajastustakaan

Vedestä.

(Concord Hymn.)

Spicer viittaa omassa runossaan Ralph Waldo Emersonin(1803-1882) runoon Concordin hymni(Concord Hymn, 1837).

#JackSpicer #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

ORFEUS

Jack Spicer(1925-1965)

Terävänä kuin nuoli Orfeus

osoittaa musiikkinsa alaspäin.

Helvetti on siellä

merikallion juurella.

Älä paranna

mitään tällä musiikilla.

Eurydike

on fregattilintu tai kivi tai jokin merilevä.

Älä kutsu mitään

helvetillinen

on liukas vetisyys kaukana taivaanrannassa.

Helvetti on tämä:

Ei muuta kuin ikuisuus katsottavana

suolan avaruus

puute muusta sängystä paitsi omasta

musiikista missä nukkua.

(Orfeo, noin 1958?.)

Jack Spicer oli yhdysvaltalainen, suurimman osan elämästään Kaliforniassa viettänyt korkeakoulunopettaja ja runoilija. 

Runo oletettavasti ammentaa italialaisen säveltäjä Claudio Monteverdin(1567-1643) oopperasta L'Orfeo(1607).

#JackSpicer #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Ru #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VUORTENHUIPPUJEN YLLÄ

Johann Wolfgang von Goethe(1749-1832)

Vuortenhuippujen yllä

kaikki on tyyntä.

Puidenlatvojen keskellä

voit hädin tuskin

tuntea henkäyksen -

metsän linnut, laulusta riisutut.

Odota vain: ennen pitkää

sinäkin, myös, tulet lepäämään.

Suomennettu Rita Doven(1952-) englanninkielisestä käännöksestä.

TUULENPIEKSÄMÄ TAIVAS

Christopher T. Bateman

            Tuulenpieksämä taivas,

nummien autius leviten länteen;

meri, alakuloinen valitus oudossa levottomuudessa

             lokin huuto.

             Vuoroveden huuhtomina

kivet makaavat synkkinä hiipuvassa valossa;

vaahto murtuu nälkäisen valkoisen pitkinä kaistaleina,

             tyytymättömänä.

Christopher T. Bateman, joka käytti myös nimeä C. T. Bateman, julkaisi kaksi runokoelmaa: Noah(1865) ja Montezuma(1897). Hänen elinvuosiaan en ole kyennyt löytämään. Kyseinen runo on antologiasta Colossi: a lyric anthology(1906), jonka toimittivat William Greeley(1881-1966) ja Bruce Rogers(1870-1957).

OLEN OLLUT LIIAN ONNELLINEN

Laurence Binyon(1869-1943)

Olen ollut liian onnellinen,

jokin surullinen Kohtalo kadehtii minua.

Nuolen hän, näkymätön,

on asettanut jouseensa,

ja hymyillen tuimasti, tiedän,

antoi varren loikata vapaaksi.

Syvään se kylkeni lävisti:

Äkillisestä kivusta vavahdin,

ja katsoin ympärilleni, kirotun

kavalan vastustajan nähdäkseni.

Oi, vain sinä olet läsnä

suloisen ja huolestuneen katseen kera!

Runon hyppy preesensistä imperfektiin vastoin sen kronologista etenemistä on läsnä englanninkielisessä alkuperäistekstissä, kokoelman Lyric Poems(1894) sivulla 73, jossa se on runo XXXVI.

#LaurenceBinyon #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous

EPIGRAMMI MISS DAVIESISTA

Robert Burns(1759-1796)

KYSY miksi Jumala teki jalokivestä niin pienen?

 Ja miksi niin suuren graniitista? -

Koska Jumala tarkoitti että ihmiskunnan pitäisi
 asettaa tuo suurempi arvo sille.

JULIAN RINNOILLA

Robert Herrick(1591-1674)

Paljasta rintasi, Juliani, siellä minun anna

katsoa tuota pyöreän kuolevaista puhtautta;

joiden loistokkuuden väliin sinne lasken huuleni,

hurmatut tuolla kauniilla maitotiellä.

(Upon Julia's Breasts; Hesperides, 1648.)

#RobertHerrick #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

MAALISKUU

Chester Firkins(1882-1915)

Pureva puuska joka paljastaa jäätyneet kadut,

   laihat puut jotka värisevät sen jäisessä otteessa,

kuolleet nurmikot, niukasti peitetyt tuulen repimillä kerroksilla lunta,

   ei aurinkoa, ei kuuta, synkeän kylmän harmaat maailmat.

JÄÄ MURTUU

Ogden Nash(1902-1971)

Makeinen

on mainio,

mutta viina

on nopeampi.

TÄÄLLÄ KUOLLEET MAKAAMME ME

E. A. Housman(1859-1936)

Täällä kuolleet makaamme me koska emme valinneet

    elää ja häpäistä maata josta me nousimme.

Elämä, toki, ei ole paljoa menetettäväksi,

    mutta nuoret miehet ajattelevat että se on, ja me olimme nuoria.

(Here dead lie we because we did not choose)

#AEHousman #AlfredEdwardHousman #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

LAULU

Ezra Pound(1885-1972)

Rakasta haavettasi

kaiken alhaisen rakkauden torjuen,

rakasta tuulta

ja ota varteen varoitus

että haaveet vain voivat todella olla,

sillä haaveessa olen luonasi nyt.

Alkuperäistekstin "dream" pitäisi kääntää kirjaimellisesti "unelmaksi" ja "uneksi" runon eri kohdissa, mutta koska se taas veisi pohjan runon leikiltä saman sanan eri merkityksillä, valitsin mielestäni vähiten pahan vaihtoehdon ja käytin "haavetta".

WHITMANILAINEN RUNO

Allen Ginsberg(1926-1997)

Me lapset, me

              koulupojat,

tytöt Amerikassa,

              työläiset, opiskelijat

halun hallitsemat.

Maaliskuun 18., 1997

KUKA

Walter de la Mare(1873-1956)

1. MUUKALAINEN. KUKA kävelee kanssamme kukkuloilla?

2. MUUKALAINEN. En voi nähdä usvalta.

3. MUUKALAINEN. Juoksevan veden kuulen,

                pitäen ankean tapaamisen

                krassiensa ja heinänsä ja ruohonsa kanssa,

                taivaan epämääräisessä valkoisessa valossa.

2. MUUKALAINEN. _Kuka kävelee kanssamme kukkuloilla?_

VILLI LINTU.    Aina!... Kyllä!... _Aina!..._

SYDÄMEN TUOMIO

Roger Casement(1864-1916)

Voi! sydämet jotka tapaavat, ja sydämet jotka eroavat!

      Maailma on täynnä surua:

Ihmiset rakastavat ja kuolevat - vaikka hyvä kaikkivaltias

      luo uusia sydämiä huomenna.

Oliko tämä Luomisen suunnitelma alussa?

      Voi! sitten vähän ihmettelen

että Luciferin ylpeä ihmissydän

      suosi Hänen ukkostaan Jumalan sijaan.

(The Heart's Verdict)

#RogerCasement #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous

LUMI

Edward Thomas(1878-1917)

Valkoisuuden hämärässä,

lumen suuressa hiljaisuudessa

lapsi huokaili

ja katkerasti sanaili. "Voi,

he ovat tappaneet valkoisen linnun tuolla ylhäällä pesässään,

untuvat leijailevat hänen rinnastaan."

Ja edelleen se putosi halki tuon hämärän kirkkauden

lapselle itkemässä lumen lintua.

(Snow, kokoelmasta Last Poems, 1918, sivulta 83.)

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous

HALL CAINEN ROMAANISTA KIPLINGIÄ MUKAILLEN

Robert Bridges(1844-1930)

Hän istuu merenvihreässä luolassa kanssaan ämpäri kammottavaa maalia,

ja piirtää Asian kuten se ei ole Jumalalle Asioiden kuten ne eivät ole.

Hall Caine(1853-1931) oli vuosisadanvaihteen brittiläinen menestyskirjailija.