Edward Thomas(1878-1917)
Aurinko tapasi paistaa kun me kaksi kävelimme
hitaasti yhdessä, pysähdyimme ja aloitimme
jälleen, ja joskus pohdimme, joskus puhuimme
kuten kumpi miellytti, ja iloisesti erosimme
joka yö. Emme koskaan olleet eri mieltä
millä portilla levätä. Seuraavalle
ja juuri ohi annoimme vähän huomiota.
Käännyimme ihmisistä tai runoudesta
huhuihin kaukaisesta sodasta
kunnes vain molemmat seisoivat välittämättä
muusta kuin keltaisesta maukkaasta kuoresta
omenan ampiaisten jäytämästä;
tai tummien rohtopähkimöiden vartiosta,
uljaimman maan pienistä kukista,
metsän reunalla; tai krookuksista
kalpean violeteista kuin niillä olisi ollut syntynsä
auringottomilla Haadeksen niityillä. Sota
tuli takaisin mieleen kuunnousun myötä
jonka kaukaa sotilaat idässä
näkivät silloin. Silti, silmämme
voisivat yhtä hyvin kuvitella ristiretket
tai Caesarin taistelut. Kaikki
himmeyteen kuten nuo huhut hiipuu -
kuin puron vesi kimaltaen
kuunvalon alla - kuin nuo kävelyt
nyt - kuten me kaksi jotka teimme ne, ja
pudonneet omenat, kaikki keskustelut
ja hiljaisuudet - kuin muistin hiekka
kun nousuvesi peittää sen myöhään tai pian,
ja toiset ihmiset halki toisten kukkien
noilla niityillä alla saman kuun
kulkevat puhuen ja omaavat leppoisat tunnit.
The Sun Used to Shine on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).
Thomas kirjoitti runon toukokuun 22. päivänä vuonna 1916 saatuaan kirjeen yhdysvaltalaiselta runoilijalta Robert Frostilta(1874-1963) edellisenä päivänä, jossa Frost muisteli runoilijoiden perheineen viettämää yhteistä lomaa Englannin Herefordshiren kreivikunnassa vuonna 1914.
#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti