Constance Naden(1858-1889)
Kuiskaan lauluja menneen nautinnon,
säveliin nykyisen kivun:
Ympärilläni on autio yö
joka vastaa ei taas.
Ajatukseni kerrottiin paremmin kyynelillä,
ja silti halveksin itkemistä:
Unohtaen toiveet, unohtaen pelot,
silmäni ja sydämeni ovat nukkuva.
Silti minun täytyy nähdä, näyissä villeissä,
ilot joita en voi saavuttaa.
Ja, kuin pieni yksinäinen lapsi,
ojentaa käteni turhaan.
#ConstanceNaden #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti