maanantai 4. joulukuuta 2017

VANHA STOALAINEN

Emily Brontë(1818-1848)

Rikkauksia pidän vähäisessä arvossa,
ja Rakkaudelle nauran pilkaten;
ja kunnian himo oli vain uni
joka hävisi aamun myötä.

Ja, jos rukoilen, ainoa rukous
joka liikuttaa huuliani on
minulle "Jätä sydän jota nyt kannan,
ja anna minulle vapaus!"

Kyllä, kun nopeat päiväni lähestyvät päämääräänsä,
tämä on kaikki mitä anon:
Elämässä ja kuolemassa kahleeton sielu
kera rohkeuden kestää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti