Walter de la Mare(1873-1956)
"Emme ole usein yksin, me kaksi,"
lausahti salainen ääni korvassani,
kun kuolevat sävyt iltapäivän
raukenivat iltaan ankeaan.
Kuihtunut lehti, liitävä eteenpäin kadulla,
kuin aave suuntaa vailla, huokasi;
kallellansa katoilla sairaalloinen kuu
äänettä odotti.
Vaikka autiolta hiipuva päivä saattoi näyttää,
ja heikompi toivoa sen ruusu,
oudosti tuo puhe ajatuksissani velloi eteenpäin;
kuin veden sisäänvirtauksessa;
kuin muistetut sanat kerran kuullut huoneessa
missä kuolema piti etäisen tapaamisen;
"Emme usein yksin, me kaksi; mutta sinä,
kuin kipeästi kaivattu!"
The Voice on suomennettu kokoelmasta The Veil and Other Poems(New York: Henry Holt and Company 1922), kirjan sivulta 18.
#WalterDeLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti