ALLA OREGONIN MÄNTYJEN

Nellie Seelye Evans(k. 1929)

Sielu puiden on minun,

tunnen jokaisen lehden ja varren

heräävän kera sykkeen jonka maaäiti antaa

tammelle ja jalavalle.

Mutta eniten rakastettu olet sinä, oi Mänty,

jonka nopeutuva hengitys

pisteliäs ja villi on minun aisteilleni,

ja suloinen kuolemassa!

Täällä varjossasi -

en pyydä paikkaa pyhempää -

levätä ristityin käsin

ja rauhallisin kasvoin.

Ei kiveä tai marmoria kylmää

varjostamaan minua,

hiljennetty, suojeltu, vartioitu

ja toimesta Sinun!