George Sterling(1869-1926)
Nyt kuihtuu levoton vuosi
ja nyt hänen vähäinen auringonlaskunsa värjää lehden.
Pyhä pelko,
haltioitunut, hämärä suru,
tekee välittömäksi nopean, ylentävän kyyneleen.
Pitkän tuulen väsynyt huokaus -
tiedä, oi kuuntelija! sillä mitä se herättää?
Alas taivaalta
mikä Ajan tähti hylkää
huippunsa? Mitkä uni ja uneksija kuolevat?
Läsnäolo puolittain jumalallinen
seisoo kynnyksellä, valmiina poistumaan
ilman elettä.
Nyt vaikuttaa maailman syvä sydän
valmiilta murtumaan. Mikä suru herää omassani?
Usva iltahämärän sateen
kätkee nyt päivän oranssit ääret.
Turhaan, turhaan
me kamppailemme jotta jäisit,
kaunotar joka kuihdut, etkä ole oleva uudestaan!
Autumn on suomennettu kokoelmasta The House of Orchids and Other Poems(1911), sivut 44-45.
#GeorgeSterling #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti