MYWANFY LEHTIEN KESKELLÄ

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Kuoleva lehti ja kuollut lehti,

keltainen lehti ja punainen lehti,

ja valkoselkäinen hohde,

lepäsivät keskellä metsämaan tietä

hiljaisina kuin unelma.

Kesä oli ohi,

vuosi oli kadottanut rakastajansa,

kulutettuna surustansa

pitkin koko metsämaan tietä

lehti putosi lehdelle.

Sitten tuli raahustus,

onnellinen hämmennys

kuivuneen suloisen

aallokon tiellä

ympärillä lapsosen jalkojen.

Vuoden ikäinen lehti juoksi perään

kolmivuotiaan naurun,

tanssi ilman halki

kun hän nappasi ne tieltä

ja paiskasi ne kaikkialle.

Vanha lehti ja kylmä lehti,

ruskea lehti ja kultainen lehti

ja valkoselkäinen hohde,

seurasivat pitkin metsämaan tietä

Myfanwya unelmassa.

(Myfanwy Among the Leaves; Sonnets and Poems, 1918, sivut 30-31.)

Mywanfy on Eleanjor Farjeonin ystävän, kirjailija ja runoilija Edward Thomasin(1878-1917) tytär Mywanfy(1910-2005).

Runon ongelma on rivien kolme ja kaksikymmentäkolme "white-backed beam", jonka jälkimmäisen perusteella käsitän osittain valkoiselta vaikuttavaksi auringonsäteiden aikaansaamaksi hohteeksi. Minun on myönnettävä, että kielikuva "white-backed" vaikuttaa minusta oudolta, ja sen ilmaiseminen suomeksi ottamatta vapauksia lähes mahdottomalta. Valintani "valkoselkäinen hohde" kuulostaa itsestäni töksähtävältä ja oudolta.

#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

VANHASTA PUUTARHASTA

Eleanor Farjeon(1881-1965)

ULKONA

Puut ovat kasvaneet portin reunalle

missa harmaapartaiset jäkälät tarrautuvat;

täydessä lehdessä olevat metsämaat seisovat ringissä,

pitäen puutarhahelmeä keskellänsä

koskemattomana jalokivenä.

Sydämeni minun, sisään käymmekö?

On unen lumo ilmassa,

kude Ajan humisevien kangaspuiden.

Siellä vihreässä puolihämärässä

ajattelen leijuvan jonkin aineettoman hengen...

he sanovat himmeiden varjojen asustavan siellä

lukemattomien, kuolleiden rakastavaisten.

Loimi unen ja kude rakkauden:
Puna elävän ruusun hohtaa

luona ruusun kalpean kuoleman,

laulu vierellä hiljaisuuden joka vaiensi sen runouden.

Sellainen on verkko Ajan kutoma.

Me seisomme laidalla, sinä ja minä, -

emmekö käy sisään?

Ne ovat sen synnin hyväksyvä,

nuo himmeät kuolleet rakastavaiset, ovat hymyilevä ja armahtava,

sillä kuherruskuukautemme riippuu taivaalla.

Sydämeni minun, puutarhaan?

SISÄLLÄ

Sinä ja minä täällä!

Sulje portti takanamme.

Ei mitään pelättävänä

ja ei ketään meitä löytää.

Me olemme koko maailma, rakas!

Se on on unelmien luostaripiha,

tämä rakas vanha puutarha;

aurinkokello vaikuttaa

seisovan niiden vartijana.

Kuinka rakkauden tähti kimmeltää!

Me ruokailemme ruusulla,

telttamme on tämä paju -

lepää lähellä, Rakas, lähellä!

On ruohoa tyynyksemme.

Kuinka Rakkauden tähti kimmeltää!

Sinä ja minä täällä

ja koko maailma takanamme!

Ei mitään pelättävänä

ja ei ketään meitä löytää --

sulje portti, rakas.

(From an an Old Garden; Pan-worship and Other Poems, 1908, sivut 42-43.)

Runon ongelmana on "Ulkona" osuuden rivin kuusitoista A song next to the hush that stilled its numbers, jossa "numbers" on ongelma. Perustan sen käännöksen Online Etymology Dictionaryn antamaan selitykseen: Earlier numbers meant "metrical sound or utterance, measured or harmonic expression" (late 15c.) and, from 1580s, "poetical measure, poetry, verse."

#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

SALAPERÄINEN METSÄ

Eleanor Farjeon(1881-1965)

Seisoin salaperäisen metsän reunalla,

auringonvalo oli takanani niityillä,

mutta salaperäisen metsän koko maailma

oli maailma aaveiden ja varjojen.

Hämärät puut kutsuivat, kutsuivat oksillansa,

sanoin: "Aurinko on takanani niityillä."

Himmeä ääni kutsumassa, kutsumassa oksien halki

aaveiden ja varjojen maailmasta.

Näin kalpean nuoren Kuningattaren, olivat murheiset silmänsä,

hiipivän haamun lailla... onko aurinko jo niityillä?

Lisää kummituksia ohi kulki ja olivat murheiset kaikki silmänsä

aaveiden ja varjojen maailmassa.

Näen sinisen valon salaperäisessä metsässä,

kylmä yö lepää takanani niityillä.

Oksat kutsuvat salaperäisessä metsässä...

Ne kutsuvat, kutsuvat, kutsuvat, houkuttavat ja kutsuvat

aaveiden ja varjojen maailmasta.

(The Mysterious Forest; Pan-worship and Other Poems, 1908, sivu 21.)

Runon ongelma on se, että siinä toistuva "beckon" kääntyy runon viitekehyksessä parhaiten mielestäni sanalla "kutsua", mutta runon toiseksi viimeisellä rivillä Farjeon käyttää myös sanaa "call", joka kääntyisi helpoimmin ja oikeimmin "kutsua". "Beckon" voisi kääntää "viittilöidä", mutta se vaikuttaa tämän runon suhteen tökerömmältä kuin "kutsua", joten käänsin "call" sanan vapaammin sanalla "houkuttavat".

#EleanorFarjeon #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännöksiä #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

TIEDÄN MIKSI HÄKKILINTU LAULAA

Paul Laurence Dunbar(1872-1906)

Tiedän mitä häkkilintu tuntee, voi!

   Kun aurinko on kirkas ylämaan rinteillä;

kun tuuli liikkuu pehmeänä halki kohoavan ruohon,

   ja joki virtaa kuin lasinen virta;

   kun ensimmäinen lintu laulaa ja ensimmäinen nuppu avautuu,

ja heikko tuoksu sen maljasta hiipii -

tiedän miltä häkkilinnusta tuntuu!

Tiedän miksi häkkilintu iskee siipiänsä

   kunnes sen veri on punaisena julmilla kaltereilla;

sillä hänen täytyy lentää takaisin orrellensa ja tarrautua

   kun hän haluaisi olla keinumassa oksalla;

   ja kipu yhä jyskyttää vanhoissa, vanhoissa arvissa

ja ne sykkivät uudelleen terävämmällä pistoksella -

tiedän miksi hän iskee siipiänsä!

Tiedän miksi häkkilintu laulaa, voi minua,

    kun hänen siipensä on ruhjeisena ja rintansa arka, -

kun hän iskee kaltereitansa ja vapaa olisi;

    se ei ole laulu ilon tai riemun,

    vaan rukous jonka lähettää sydämensä syvästä ytimestä,

vaan vetoomus, jonka ylöspäin Taivaaseen hän sinkoaa -

tiedän miksi häkkilintu laulaa!

(I Know Why the Caged Bird Sings; Lyrics of the Hearthside, 1899.)

#PaulLaurenceDunbar #Kirjallisuus #Lyriikka #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

PIIRUSTUSTUNTI

Saleem al-Naffar(1963-2023)

Jos lopettaisimme

päättyisiko loputtomuus myös?

Kiljuen tulesta,

huudan pimeyteen.

Kuulitko minut?

Vastasitko?

Lapset kastoivat leipänsä kyyneliini

kamppailessamme kanssa ajan kahleiden

vedettyinä raahaamaan sodan kauneuteen.

Lapsi kertoi minulle

"He veivät isäni... voitko nähdä heidät?"

Katsoin, mutten voinut nähdä.

Mutta olen väsynyt

näkemisestä

matkaamisesta

ahdistavista päivistä

Äiti, olen väsynyt.

Harhaisia ilomme: harhaisia surumme

ja matka puree, puree, puree, puree...

Kun pysähdymme

elämästä tulee muisto.

Kun nukumme,

aikaa

puhua.

Piirustunnilla

aika on kartoitettu kotimaamme muotoihin

ja ritareiden otteisiin jotka potkivat aikaa sieluillansa.

Opettajamme kertoo meille tarinan

ja värittää mielemme.

Asettaen paikan sydämeen kysymykseen:

Mitä tapahtui opettajillemme?

Opettajani tehtiin poissaolevaksi.

Ei piirroksia, ei tarinoita, ei kauniita unelmia.

Väsyneenä matkastani ja kysymyksestäni

ja elämästä kivussa eletystä,

vaellan.

Kuka on näkevä nämä jalanjäljet?

Kiellettynä rakkaudessa, uupuneena kiukusta,

he seisoivat pilvillä ja ottivat

tähdet taivaalta ja muuttivat

ajan rytmin.

Jos pysähdymme,

onko aika kulkeva eteenpäin?

Koskaan en ajatellut johtaisimme nuoret aaltoihin.

...

Mitä tapahtuu meille?

Pitääkö meidän oppia poissaolevasta?

Että erämaa ei suojele elämää?

Taoin kuoleman ovea

ja en löytänyt vastausta.

Tästä pienestä maasta, me kasvoimme.

Vedestä tuli elämämme.

Kiistele tämän kanssa:

Taivaat murskaavat maamme:

Laulumme laulaa edelleen.

Runo on suomennettu Danielle Linehhan Kiedaischin ja Lorna MacBeanin tekemästä englanninkielisestä käännöksestä Drawing class.

Salaam al-Naffar, palestiinalainen kirjallisuustoimittaja ja runoilija Gazan kaistalta, kuoli vaimonsa ja kaikkien lastensa kanssa Israelin miehitysjoukkojen tekemässä ilmaiskussa  hänen kotiinsa Gazassa joulukuun 7. päivänä vuonna 2023. Hänen perheensä oli etnisesti puhdistettu Jaffan kaupungista vuonna 1948 ja vuonna 1967 Israelin miehitysjoukot pakottivat heidät jättämään Gazan. Hän eli sen jälkeen Syyriassa ja Jordaniassa ennen kuin pääsi palaamaan Gazaan vuonna 1994.

#SaleemAlNaffar #SalimAlNaffar #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

AITA

Carl Sandburg(1878-1967)

Nyt kivitalo järvenrannalla on viimeistelty ja

   työmiehet ovat aloittamassa aitaa.

Säleet on tehty rautatangoista teräskärjin jotka

   voivat puukottaa elämän pois kenestä tahansa ihmisestä joka putoaa niille.

Aitana, se on mestariteos, ja on sulkeva pois roskaväen 

   ja kaikki kulkurit ja kaikki nälkäiset ihmiset ja vaeltelevat

lapset etsimässä paikkaa leikkiä.

   Kulkien halki tankojen ja yli teräskärkien ei mene

mikään paitsi Kuolema ja Sade ja Huominen.

(A Fence, 1915.)

#CarlSandburg #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

RUUMIINVALVOJAISET

Christina Rossetti(1830-1894)

Kevät levittää yhden vihreän sylillisen kukkasia

   jotka syksy hautaa syysaikaan,

mitkään jäätävät sateet syksyn hetkien

   eivät voi niitä viivyttää tai kutsua takaisin;

tuulet laulavat surulaulun, kun maa laskee pois näkyviltä

asun nautintonsa.

Jakaantunut itä tuo esiin auringon,

   jakaantunut länsi hänet hautaa

aikana jolloin suurenmoinen kilpansa on juostu

   ja koko maailma himmenee;

hautajaiskuu syttyy taivaan tyhjyydessä,

ja kalpeana tähtivalot seuraavat.

(Death-watches; A Pageant and Other Poems, 1881.)

Runon ongelmina on ensinnäkin runon toinen rivi, jolla Rossetti käyttää kahta eri sanaa syksystä "autumn" ja "fall", ja suomenkielessä ei ole kahta toisistaan tarpeeksi poikkeavaa sanaa käytettäväksi, niin ettei lopputulos olisi tökerö. Toinen ongelma on sana "cloven", jonka merkitys nykyenglanissa on "divided", "split, "sundered", erityisesti merkityksessä että jokin on kahtiajakautunut, ja en usko tavoitteeni Rossettin tarkoitusta käännöksessäni.

#ChristinaRossetti #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos

YKSINÄISYYTEMME

Hiba Abu Nada(1991-2023)

Kuinka yksin se oli,

yksinäisyytemme,

kun he voittivat sotansa.

Vain sinut jätettiin jälkeen,

alastomana,

tämän yksinäisyyden edessä,

Darwish,

mikään runous ei koskaan voisi tuoda takaisin sitä:

Minkä yksinäinen on menettänyt.

Se on toinen tietämättämyyden aika,

yksinäisyytemme.

Kirottu olkoon mikä meidät jakoi

sitten seisoo yhdistyneenä

hautajaisissasi.

Nyt maasi huutokaupataan

ja maailma

on avoin kauppatori.

Se on raakalaismainen aikakausi,

yksinäisyytemme,

sellainen jolloin kukaan ei puolusta meitä.

Joten, kotimaani, pyyhi pois runosi,

vanhat ja uudet,

ja kyyneleesi,

ja ryhdistäydy.

Runo on käännetty Salma Harlandin käännöksestä Our Loneliness. Olen kääntänyt runon myös Huda Fakhreddinen englanninkielisestä käännöksestä Pull Yourself Together. 

Hiba Abu Nada oli palestiinalainen kirjailija ja biokemisti. Hän kuoli  Israelin miehitysjoukkojen tekemässä ilmaiskussa Gazan kaistalla lokakuun 20. päivänä 2023.

Darwish on palestiinalainen runoilija Mahmoud Darwish(1941-2008):

#HibaAbuNada #Gaza #GazanKaista #Israel #Käännös #Käännöslyriikka #Länsiranta #Lyriikka #Palestiina #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KAUNEUS

Edward Thomas(1878-1917)

Mitä se tarkoittaa? Väsyneenä, vihaisena, ja levottomana,

ei yksikään mies, nainen tai lapsi elossa voisi miellyttää

minua nyt. Ja silti lähes uskallan nauraa

koska istun ja muotoilen muistokirjoituksen -

"Täällä lepää kaikki mitä kukaan ei rakastanut hänessä

ja joka ei rakastanut ketään." Sitten silmänräpäyksessä tuo oikku

on kulunut. Mutta, vaikka olen kuin joki

illan laskeutuessa kun näyttää että koskaan

ei ole aurinko valaissut tai lämmittänyt sitä, kun

sivutuulet leikkaavat pinnan rivistöksi,

tämä sydän, jokin osa minusta, onnellisena

leijuu ikkunan halki jopa nyt puuhun

alhaalla usvaantuvassa, heikosti valaistussa, hiljaisessa laaksossa,

ei kuin töyhtöhyyppä joka palaa valittamaan

jotakin minkä se on kadottanut, vaan kuin kyyhky

joka suuntaa kääntymättä kotiinsa ja rakkauteen.

Siellä löydän leponi, kun halki iltaruskon ilman

lentää mikä yhä elää minussa: Kauneus on siellä.

Beauty, kirjoitettu tammikuun 21. päivänä vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918). Se on suomennettu R. George Thomasin(1914-2001) toimittamasta teoksesta The Collected Poems of Edward Thomas(Oxford: Clarendon Press 1978, sivut 96-97.)

Alkuperäistekstin kohdassa "while / Cross breezes cut the surface to a file" minun on vaikea ymmärtää, mitä "file" sanan merkityksistä Thomas tarkoittaa; "jono", "linja", "rivi" vai peräti "viilan kaltaiseksi"? Tarkastelemillani lähteillä ei ole kohdasta mitään sanottavaa. Käännökseni on pelkkä arvaus, mutta minulla on epäilys, että oikeampi ratkaisu syntyisi "viilan" suunnalta, että joen pinta olisi kuin viilan pinta.

Töyhtöhyyppä on käännökseni Thomasin sanalle "pewit". Tällä nimellä tunnetaan Englannissa lukuisia eri lintulajeja, mutta koska töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) on kohtalaisen yleinen alueella jossa Thomas tuolloin asui, Hampshiren kreivikunnassa, valitsin sen.

Kyyhky voisi myös suunnata "kotinsa ja rakkauden luo" tai "kotinsa ja rakkaansa luo" ("to its home and love").

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

PELASTAVA RAKKAUS

Mathilde Blind(1841-1896)

Jos vain rakastaisimme sitä mikä ei pois väisty!

       Aurinkoa joka jokaisena aamuna hohtaa yhtä kirkkaasti

       kuin kun se ensimmäistä kertaa nousi maailman ensimmäisenä vuonna;

tuoreet vihreät lehdet jotka kahisevat varvussa.

Aurinko on hohtava, lehdet oleva yhtä koreita

       kun haudat ovat täynnä kaikkea mitä sydämemme piti kalliina,

       kun ei sieluakaan niiden jotka rakastivat meitä täällä,

ei yhtäkään, ole meille jätetty - kuihtumisen olennoille.

Kyllä, rakasta pysyvää Maailmankaikkeudessa

mikä oli ennen, ja on jälkeemme oleva.

      Eikä myöskään ikuisesti haikaile ja turhaan huuda

      ihmisrakkautta - olentoja jotka muuttuvat tai kuolevat;

kuolevat - muuttuvat - unohtavat: välittää niin on kirous,

silti kirottuja olemme ennemmin kuin olla näin välittämättä.

Saving Love on suomennettu kokoelman Songs and Sonners(1893) sivulta 99.

#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KESÄN LAULUT

Mathilde Blind(1841-1896)

Kesän laulut ovat ohi ja takana!

      Varpunen hylännyt vettä tihkuvat räystäät;

      pilalla ja mustina keskellä läpimärkiä lehtiä

pesät tylysti heiluvat puuskassa:

      Ja aina tuuli kuin sielu tuskissa

      koputtaa ja koputtaa ikkunaruutua.

Kesän laulut ovat ohi ja takana!

      Voi minua vuoksi musiikin suloisemman kuin niiden -

      nopean, keveän ponnahduksen askeleen portailla,

tervehdyksen rakastavaisten liian suloisen kestää:

      Ja aina tuuli kuin sielu tuskissa

      koputtaa ja koputtaa ikkunaruutua.

The Songs of Summer on suomennettu kokoelman Songs and Sonners(1893) sivulta 63.

#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KYLLÄ, RUUSUT OVAT YHÄ TULESSA

Mathilde Blind(1841-1896)

Kyllä, ruusut ovat yhä tulessa

      heinäkuun menneestä lämmöstä,

      vaikka vähäisin pieni tuuli ohi ajelehtimassa

ravistaa ruusunlehden tai kaksi ruusupensaasta,

      älköön koskaan olko huokaus niin pehmeä.

Hiillos rakkauden yhä hehkuu ja pysyttelee

      syvällä punaisen sydämen kytevässä ytimessä;

      myötä äkillisen intohimoisen sykkeen menneen

me vapisemme kun silmämme ja tarrautuvat sormemme

      tapasivat kerran vain ollakseen tapaamatta enää.

"Yea, the Roses are Still on Fire" on suomennettu kokoelman Songs and Sonners(1893) sivulta 64.

#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KESÄN TÄHDET

Carl Sandburg(1878-1967)

Kumarru alas taas, yö kesän tähtien,

niin lähellä olet, taivas kesän tähtien,

niin lähellä, pitkäkäsinen mies voi poimia tähtiä,

poimia mitä hän haluaa taivaan maljasta,

niin lähellä olette, kesätähdet,

niin lähellä, näppäillen, näppäillen,

       niin laiskoina ja hyräillen näppäillen.

(Summer Stars, Smoke and Steel, 1920.)

#CarlSandburg #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runosuomennos #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus

TAKAISINOTTO

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Ainaiseksi Maa ottaa takaisin omansa;

halu ja mielikuvitus, jotka ovat vaeltaneet kauas

toivossa puhtaan tulen tähden,

raukenevat, meteorin lailla, yksinäisinä taivaille;

silmät jotka hetken tahtoivat runsaampaa hämärää

tai sinisiä tähtiä paratiisimaisen valon

kera amarantiinimaailmojen tuolla puolen yön,

kääntyvät tuijottavaan sokeuteen haudan.

Reclamation julkaistiin kokoelmassa Grotesques and Fantastiques(1973).

#ClarkAshtonSmith Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Tunoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

HALLITSEVA KEISARINNA

Clark Ashton Smith(1893-1961)

Kauneudestasi

ja rakastajiesi kiihkeistä sodista

aika on tekevä vertauskuvansa.

Reigning Empress julkaistiin kokoelmassa Selected Poems(1971).

#ClarkAshtonSmith Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo #Runoja Runokäännös #Runokäännös #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Tunoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

KASTE JA LINTU

Alexander Posey(1873-1908)

On enemmän loistoa kastepisarassa,

   joka hohtaa tunnin vain,

kuin kaikessa komeilussa maan suurten Kuninkaiden

   valtansa keskipäivässä.

On enemmän suloisuutta yhdessä melodiassa

   joka laskeutuu villin linnun suusta,

sattumalta yksinäisen metsän syvyyksissä,

   kuin kaikissa lauluissa runonlaulajien koskaan kirjoittamissa.

Silti ihmiset, aina, nimen Caesarin muistaen,

   unohtavat loiston kastepisarassa,

ja, ylistäen Homeroksen eeposta, antavat kiurun

   laulun vajota huomioimatta sinestä.

(The Dew and the Bird.)

Alexander Lawrence Posey oli Creek-alkuperäiskansan Muskogee-heimoon kuulunut yhdysvaltalainen kirjailija, lehtimies, opettaja ja virkamies Oklahoman osavaltiossa. Hän hukkui ylittäessään tulvivaa North Canadian River -jokea.

#AlexanderLawrencePosey #AlexanderPosey #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runokäännös #Runosuomennos #Runokäännös #Runot #Runoutta #Suomennos #Runous #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

PUNAINEN UNIKKO

Louise Glück(1943-2023)

Suuri asia

on olla vailla

mieltä. Tunteet:

oi, minulla on ne; ne

hallitsevat minua. Minulla

on valtias taivaassa

auringoksi kutsuttu, ja avaudun

hänelle, näyttäen hänelle

tulen omassa sydämessäni, tulen

kuin hänen läsnäolonsa.

Mikä voisi sellainen loisto olla

ellei sydän? Oi veljeni ja sisareni,

ettekö olleet kuten minä kerran, kauan sitten,

ennen kuin olitte ihmisiä? Annoitteko

itsenne

avautua kerran, jotka eivät koskaan

avautuisi jälleen? Koska totisesti

puhun nyt

kuten te teette. Puhun

koska olen murtunut.

(The Red Poppy; The Wild Iris, 1992.)

#LouiseGlück #KirjallisuudenNobel #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos #Yhdysvallat #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

VALKOINEN RUUSU JA PUNAINEN

Augusta Webster(1837-1894)

Valkoinen ruusu huokasi aamulla,

     punainen ruusu nauroi keskipäivällä,

     ja "Suloisin sulous pian on lopussa,"

ja "Koskaan kuuntele älä piikkipensasta."

"Tunti rakkauden väistyy pois,"

     valkoinen ruusu korvaani hengitti;

     punainen ruusu kuiskasi "Ei pelkoon tarvetta;

päivä on tarpeeksi päivälle."

Kuuntelenko valkoista vai punaista?

     Olenko kuunteleva molempia oikein?

     Huoaten ja nauraen, punainen ja valkoinen,

se on "Häntä rakasta" ne molemmat ovat sanoneet.

(White Rose and Red; A Book of Rhyme, 1881.)

Runon "Hän" viimeisellä rivillä on alkuperäistektissä naispuolinen, "her".

#AugustaDaviesWebster #AugustaWebster #JuliaAugustaDavies #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunois #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous#Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

PÄIVÄT

Karle Wilson Baker(1878-1960)

Joinakin päivinä ajatukseni ovat vain koteloita - kokonaan kylminä, ja tylsinä, ja sokeina

ne roikkuvat pisaroita tihkuvilta oksilta mieleni harmaissa metsissä.

Ja toisina päivinä ne ajelehtivat ja hohtavat - niin vapaita ja lentäviä olentoja!

Löydän kultahiekan hiuksissani, jättämän niiden sipaisevien siipien.

(Days.)

Karle Wilson Baker oli yhdysvaltalainen kirjailija ja opettaja.

#KarleWilsonBaker #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Runo #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

SAPFOLLE

Robert Herrick(1591-1674)

Viivytelkäämme ja leikkikäämme,

rakas, ja eläkäämme täällä kun voimme;
juokaamme rikasta viiniä, ja olkaamme hilpeitä,

kun meillä on aikamme täällä;
sillä kerran kuolleina ja hautaan laskettuina,

ei mitään paluuta sieltä ole meillä.

(To Sappho; Hesperides, 1648.)

#RobertHerrick #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Suomennnoksia Suomennoksia #Suomennos Suomennos

JA SINÄ, HELEN?

Edward Thomas(1878-1917)

Ja sinä, Helen, mitä minun pitäisi antaa sinulle?

Niin monia asioita antaisin sinulle

jos olisi rajaton suuri varasto

tarjottu minulle ja seisoisin edessä

valitsemassa. Antaisin sinulle nuoruutta,

kaikenlaista suloista ja totta,

kirkkaat silmät yhtä hyvät kuin omani,

maita, vesiä, kukkia, viiniä,

niin monta lasta kuin sydämesi

saattaisi toivoa, paljon paremman taiteen

kuin omani voi olla, kaiken mitä olet kadottanut

vaeltavilla vesillä paiskottuna,

tai antaneena minulle. Jos voisin valita

vapaasti tuossa suuressa aarretalossa

mitä tahansa miltä tahansa hyllyltä,

antaisin sinulle takaisin itsesi,

ja voiman erottaa

mitä haluat ja haluta sen ei liian myöhään,

monia kauniita päiviä vapaana huolesta

ja sydämen nauttia sekä kurjasta että kauniista,

ja itseni, myös, jos voisin löytää

missä se lepäsi kätkettynä ja se todistettuna lempeäksi.

And You, Helen?, tunnettu myös nimellä Helen, on kirjoitettu huhtikuun 9. päivänä vuonna 1916 ja julkaistiin kokoelmassa Poems(1917). Se on suomennettu R. George Thomasin(1914-2001) toimittamista teoksista The Collected Poems of Edward Thomas(Oxford: Clarendon Press 1978, sivut 298-299).

Helen on Edward Thomasin vaimo, kirjailija Helen Thomas(1877-1967), tyttönimeltään Noble, joka kärsi heikkenevästä näöstä. Kuvituksena oleva Helenin valokuva oli Edward Thomasilla mukanaan kun hän kaatui rintaan ammuttuna Arrasin taistelussa Ensimmäisessä maailmansodassa.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

MUUKALAINEN

Thomas Merton(1915-1968)

Kun kukaan ei kuuntele

hiljaisia puita

kun kukaan ei huomaa

aurinkoa lammikossa

missä kukaan ei tunne

sateen pisaraa ensimmäistä

eikä näe tähteä viimeistä

tai tervehdi aamua ensimmäistä

maailman jättimäisen

missä rauha alkaa

ja päättyy raivoaminen:

Yksi lintu istuu liikkumatta

katsoen Jumalan työtä:

Yksi kääntyvä lehti,

kaksi putoavaa kukkasta,

kymmenen ympyrää lammessa.

Yksi pilvi kukkulanrinteellä,

kaksi varjoa laaksossa

ja valo iskee kotiin.

Nyt aamu käskee kaappamisen

korkeimman vaurauden,

luovuttamisen

saaliin ei vähemmän suurenmoisen!

Lähempänä ja selkeämpänä

kuin mikään vuolassanainen herra,

sinä sisäinen Muukalainen

jota en ole nähnyt koskaan,

syvempi ja puhtaampi

kuin meluava valtameri,

ota hiljaisuuteni

pidä minua Sinun Kädessäsi!

Nyt teko on tuhlaamista

ja kärsimys tehty tekemättömäksi

laeista tulee tuhlaavaisia

rajat alas revitään

sillä kateudella ei ole omaisuutta

ja intohimo ei ole mitään.

Katso, avara Valo seisoo paikoillansa

puhtain Valomme on yksi!

(Stranger; The Strange Islands, New Directions 1957, sivut 101-102.)

Thomas Merton oli isänsä puolelta uusiseelantilaiset sukujuuret omannut yhdysvaltalainen aktivisti, kirjailija, pappi ja trappistimunkki. Hän debytoi runoilijana vuonna 1944. Munkkina hän käytti nimeä "Louis".

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

TIET

Edward Thomas(1878-1917)

Rakastan teitä:

Jumalattaret jotka asustavat

kaukana näkymättöminä

ovat suosikkijumalani.

Tiet jatkuvat

kun me unohdamme, ja tulemme

unohdetuiksi kuin tähti

joka lentää ja on poissa.

Tässä maassa on varmaa

me ihmiset emme ole tehneet

mitään joka hiipuu

niin pian, niin kauan kestää:

Kukkulan tie märkänä sateesta

auringossa ei kimmeltäisi

kuin kiemurteleva virta

jos emme sitä uudestaan askeltaisi.

Ne ovat yksinäisiä

kun me nukumme, yksinäisempiä

matkalaisen puutteen vuoksi

joka on nyt vain uni.

Aamunkoiton ruskosta

ja kaikista pilvistä kuin lampaista

unen vuorella

ne kiemurtavat yöhön.

Seuraava käännös voi paljastaa

Taivaan; harjanteella

tiheä mäntyjen ryväs, tyyni

ja musta, voi Helvetin kätkeä.

Usein kipein jaloin, koskaan

en silti tiestä väsy,

vaikka pitkä ja jyrkkä ja ankea

kun se kiemurtelee eteenpäin ainaisesti.

Teiden Helen,

Walesin vuoristoreittien

ja Mabinogionin tarinoiden,

on yksi aidoista jumalista,

viipyen puissa,

kolmin ja nelin niin viisaat,

suuremmat komppanioita,

jotka tienvarrella ovat,

ja räystäiden alla

muuten asumattomien

paitsi kuolleiden;

ja se on hänen naurunsa

aamuin ja illoin kuulen

kun laulurastasuros laulaa

kirkkaita merkityksettömiä asioita,

ja kun kukko

kutsuu takaisin omaan yöhönsä

joukot jotka tekevät yksinäisyyden

kepeiden askeltensa painalluksella,

kuten Helenin omat ovat kevyet.

Nyt kaikki tiet johtavat Ranskaan

ja raskas on askellus

elävien; mutta kuolleet

palaten tanssivat kepeästi:

Mitä tahansa tie tuo

minulle tai vie minulta,

he pitävät minulle seuraa

kopinallansa,

täyttäen hiljaisuuden

kiertopolkujen nummilla

hiljentäen kaupunkien jylinän

ja niiden hetkelliset joukot.

Roads, kirjoitettu tammikuussa vuonna 1916, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918). Se on suomennettu R. George Thomasin(1914-2001) toimittamista teoksista The Collected Poems of Edward Thomas(Oxford: Clarendon Press 1978, sivut 262-267) ja The Collected Poems of Edward Thomas(Reading: Oxford University Press 1981, sivut 88-90).

Runon kääntämisen suhteen on useita ongelmia, kuten ovatko "loops" todella alkamispaikkaansa palaavia polkuja nummilla ja onko Ranskasta palaavien kaatuneiden "pattering" heidän jalkojensa aikaansaama ääni vai "pulisevatko" he? Olen valinnut edellisen vaihtoehdon käännöksessäni koska sitä ennen runossa kerrotaan että nämä "palaten tanssivat kepeästi", mutta oletukseni on että "pattering" sanalla voi olla tässä kaksoismerkitys, eli kyse on sekä kuolleiden liikkeen että puheen aikaansaamasta äänestä.

Helen ei ole Edward Thomasin vaimo, kirjailija Helen Noble(1877-1967), vaan R. George Thomasin mukaan Rooman keisari Magnus Maximuksen(383-88) - walesiläisessä perinteessä Macsen Wledig - myyttinen brittiläinen vaimo Helen (kymriksi Elen Luyddog) joka antoi nimensä yhteisnimitykseksi Walesin länsiosassa oleville, etelästä pohjoiseen juokseville roomalaisille teille, Sarn Helen. Edward Thomas oli kirjoittanut Magnus Maximuksesta ja Helenistä lyhyesti tarinassa The Dream of Emperor Maxen(1911): There sat Helen, the maiden whom he had seen in his sleep, and he bowed before her, saying, 'Empress of Rome, all hail!' She became his bride, and he gave her as a gift the island of Britain and the three lesser islands, and three castles to be built where she commanded. The highest she had made at Arvon, and the others at Caerlleon and Caermarthen. From one castle to another she made roads over the mountains right across Wales, and these are called to this day the roads of Helen; nor would the men of Britain have made these great roads except for her. Nimi pitäisi ehkä kääntää suomeksi Helena.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos