Augusta Webster(1837-1894)
Valkoinen ruusu huokasi aamulla,
punainen ruusu nauroi keskipäivällä,
ja "Suloisin sulous pian on lopussa,"
ja "Koskaan kuuntele älä piikkipensasta."
"Tunti rakkauden väistyy pois,"
valkoinen ruusu korvaani hengitti;
punainen ruusu kuiskasi "Ei pelkoon tarvetta;
päivä on tarpeeksi päivälle."
Kuuntelenko valkoista vai punaista?
Olenko kuunteleva molempia oikein?
Huoaten ja nauraen, punainen ja valkoinen,
se on "Häntä rakasta" ne molemmat ovat sanoneet.
(White Rose and Red; A Book of Rhyme, 1881.)
Runon "Hän" viimeisellä rivillä on alkuperäistektissä naispuolinen, "her".
#AugustaDaviesWebster #AugustaWebster #JuliaAugustaDavies #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunois #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous#Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti