TIET

Edward Thomas(1878-1917)

Rakastan teitä:

Jumalattaret jotka asustavat

kaukana näkymättöminä

ovat suosikkijumalani.

Tiet jatkuvat

kun me unohdamme, ja tulemme

unohdetuiksi kuin tähti

joka lentää ja on poissa.

Tässä maassa on varmaa

me ihmiset emme ole tehneet

mitään joka hiipuu

niin pian, niin kauan kestää:

Kukkulan tie märkänä sateesta

auringossa ei kimmeltäisi

kuin kiemurteleva virta

jos askeltaisime emme sitä uudestaan.

Ne ovat yksinäisiä

kun me nukumme, yksinäisempiä

matkalaisen puutteen vuoksi

joka on nyt vain uni.

Aamunkoiton ruskosta

ja kaikista pilvistä kuin lampaista

unen vuorella

ne kiemurtavat yöhön.

Seuraava käännös voi paljastaa

Taivaan; harjanteella

tiheä mäntyjen ryväs, tyyni

ja musta, voi Helvetin kätkeä.

Usein kipein jaloin, koskaan

en silti tiestä väsy,

vaikka pitkä ja jyrkkä ja ankea

kun se kiemurtelee eteenpäin ainaisesti.

Teiden Helen,

Walesin vuoristoreittien

ja Mabinogionin tarinoiden,

on yksi aidoista jumalista,

viipyen puissa,

kolmin ja nelin niin viisaat,

suuremmat komppanioita,

jotka tienvarrella ovat,

ja räystäiden alla

muuten asumattomien

paitsi kuolleiden;

ja se on hänen naurunsa

aamuin ja illoin kuulen

kun laulurastasuros laulaa

kirkkaita merkityksettömiä asioita,

ja kun kukko

kutsuu takaisin omaan yöhönsä

joukot jotka tekevät yksinäisyyden

kepeiden askeltensa painalluksella,

kuten Helenin omat ovat kevyet.

Nyt kaikki tiet johtavat Ranskaan

ja raskas on askellus

elävien; mutta kuolleet

palaten tanssivat kepeästi:

Mitä tahansa tie tuo

minulle tai vie minulta,

he pitävät minulle seuraa

kopinallansa,

täyttäen hiljaisuuden

kiertopolkujen nummilla

hiljentäen kaupunkien jylinän

ja niiden hetkelliset joukot.

Roads, kirjoitettu tammikuussa vuonna 1916, julkaistiin kokoelmassa Last Poems(1918). Se on suomennettu R. George Thomasin(1914-2001) toimittamista teoksista The Collected Poems of Edward Thomas(Oxford: Clarendon Press 1978, sivut 262-267) ja The Collected Poems of Edward Thomas(Reading: Oxford University Press 1981, sivut 88-90).

Runon kääntämisen suhteen on useita ongelmia, kuten ovatko "loops" todella alkamispaikkaansa palaavia polkuja nummilla ja onko Ranskasta palaavien kaatuneiden "pattering" heidän jalkojensa aikaansaama ääni vai "pulisevatko" he? Olen valinnut edellisen vaihtoehdon käännöksessäni koska sitä ennen runossa kerrotaan että nämä "palaten tanssivat kepeästi", mutta oletukseni on että "pattering" sanalla voi olla tässä kaksoismerkitys, eli kyse on sekä kuolleiden liikkeen että puheen aikaansaamasta äänestä.

Helen ei ole Edward Thomasin vaimo, kirjailija Helen Noble(1877-1967), vaan R. George Thomasin mukaan Rooman keisari Magnus Maximuksen(383-88) - walesiläisessä perinteessä Macsen Wledig - myyttinen brittiläinen vaimo Helen (kymriksi Elen Luyddog) joka antoi nimensä yhteisnimitykseksi Walesin länsiosassa oleville, etelästä pohjoiseen juokseville roomalaisille teille, Sarn Helen. Edward Thomas oli kirjoittanut Magnus Maximuksesta ja Helenistä lyhyesti tarinassa The Dream of Emperor Maxen(1911): There sat Helen, the maiden whom he had seen in his sleep, and he bowed before her, saying, 'Empress of Rome, all hail!' She became his bride, and he gave her as a gift the island of Britain and the three lesser islands, and three castles to be built where she commanded. The highest she had made at Arvon, and the others at Caerlleon and Caermarthen. From one castle to another she made roads over the mountains right across Wales, and these are called to this day the roads of Helen; nor would the men of Britain have made these great roads except for her. Nimi pitäisi ehkä kääntää suomeksi Helena.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos