SATAMASSA

Derek Walcott(1930-2017)

Kalastajat soutamassa kotiinpäin iltaruskossa

eivät pohdi tyyneyttä jonka halki he liikkuvat,

joten minun, koska tunteet hukkuvat, ei pitäisi enempää pyytää

turvallista iltahämärää jonka levolliset kätesi antavat.

Ja yön, yllyttäjän vanhojen valheiden,

jolle iskevät silmää tähdet kyttyräisiä kukkuloita vartioivat,

ei pitäisi kuulla mitään salaisuutta eteenpäin mennessä; aika tietää

tuon katkeran ja ovelan meren, ja rakkaus kohottaa muureja.

Silti toiset jotka nyt seuraavat ulospäin etenemistäni,

merellä joka on julmempi kuin mikään rakkauden

sana, voivat nähdä minussa tyvenen aikaansaaman kulkuni,

uhmaten uutta vettä muinaisessa huijauksessa;

ja ajattelulta suojassa olevat voivat kiivetä turvassa vuorolaivoille

kuullessaan vähäisiä huhuja melojista hukkuneina lähellä tähtiä.

(The Harbour; In a Green Night: Poems 1948-1960, 1962.)

Derek Walcott oli Saint Lucian saarivaltiosta kotoisin ollut korkeakoulunopettaja, näytelmäkirjailija, opettaja ja runoilija. Hänen esikoisrunokokoelmansa julkaistiin vuonna 1948 ja hänen ensimmäinen esitetty näytelmänsä tuli teatteriin vuonna 1950. Walcott sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon vuonna 1992, suurelta osin pääteoksensa runoelman Omeros(1990) ansiosta.

Runon ongelmiin kuuluu kolmannen rivin päättävä "should no more ask" jonka voi suomentaa joko valitsemallani tavalla tai "ei pitäisi enää pyytää".

Valokuva: Micheline Pelletier/Corbis/ Getty Images.

Kuvituksena on Micheline Pelletier'n(1953-) valokuva Derek Walcottista kotisaarellaan Saint Lucialla.

#DerekWalcott #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Nobel #NobelinKirjallisuudenPalkinto #NobelinPalkinto #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #SaintLucia #Suomennos