LOHDUTUSHAASKA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

En, minä en, lohdutushaaska, Epätoivo, herkuttele sinulla;

   en pura - löysiä kuten ne saattavat olla - näitä viimeisiä ihmisen säikeitä

   minussa tai, mitä väsyneimpänä, huuda en voi enää. Minä voin;

voin jotakin, toivoa, haluta päivän tulevan, olla valitsematta olla olematta.

Mutta oi, mutta oi sinä kauhistuttava, miksi minuun karkeasti

   maailmaa piinaavan oikean jalkasi heilautat? asetat leijonanraajan vasten minua? silmäilet

   tummin ahmivin silmin mustelmaisia luitani? ja puhallat

oi käänteissä myrskyn, minua kasassa siellä; minä vauhkona välttää sinua ja paeta?

Miksi? Että akanani saattaisi lentää; jyvänä levätä, paljaana ja selkeänä.

    Jopa tuossa kaikessa raadannassa, tuossa vaivassa, koska (näyttää) suutelin vitsaa,

ennemmin kättä, sydämeni katso! latki voimaa, ryöväsi ilon, nauroi, kannusti.

   Kannusti ketä kuitenkin? Sankaria jonka taivainen käsittely viskasi minut, jalka tallasi

minut? tai minua joka taistelin häntä vastaan? Oi kumpi? Onko se molempi? Tuona yönä, tuona vuotena

    nyt menneen pimeyden minä surkimus makasin kamppaillen kanssa (Jumalani!) Jumalani.

(Carrion Comfort, kirjoitettu 1885, julkaistu 1918.)

Hopkinsin englantia ei voi niinkään kääntää kuin selittää. Suomennokseen on pakko lisätä sanoja jotka runoilija jättää pois alkuperäistekstissä, mutta

jotka voi otaksua kokonaisuuden perusteella, ja runoilijan ilmaisua on muutenkin avattava, jottei lopputulos ole aivan hämärä ja sekava. Olen esimerkiksi kääntänyt selittävästi "miksi minuun karkeasti / maailmaa piinaavan oikean jalkasi heilautat? asetat leijonanraajasi vasten minua?" kun alkuperäisteksti kuuluu why wouldst thou rude on me / Thy wring-world right foot rock? lay a lionlimb against me?

Kuvituksena on Ann Eleanor Hopkinsin(1815-87) Gerard Manley Hopkinsin muotokuva, työ on vuodelta 1859.

#GerardManleyHopkins #GMHopkins #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennokset #Suomennoksia #Suomennos

AJATELMA NIILISTÄ

Leigh Hunt(1784-1859)

Se virtaa halki vanhan hiljenneen Egyptin ja sen hiekkojen

    kuin jokin vakava mahtava ajatus kutoen unta,

    ja ajat ja asiat, kuten tuossa nässä, näyttävät

pitävän sen varrella ikuiset asemansa, -

luolat, pylväät, pyramidit, ryhmät paimentolaisten

    jotka vaelsivat halki nuoren maailman, loisto äärimmäinen

    ylvään Sesostriksen, ja tuo eteläinen säde,

naurava kuningatar joka kiinni sai maailman suuret kädet.

Sitten tulee mahtavampi hiljaisuus, ankara ja vahva,

kuin maailma tyhjäksi jätetty sen kuhinasta,

    ja tyhjyys painaa meitä; ja sitten heräämme,

ja kuulemme hedelmällisen virran lipuvan eteenpäin

   välistä kylien, ja ajattelemme kuinka olemme tekevä

   oman tyynen matkamme ihmisen tähden.

A Thought on Nile julkaistiin alunperin nimellä The Nile vuonna 1818. Aiempi käännökseni samasta runosta Ajatelma Niilistä. (En muistanut kääntäneeni runoa jo aiemmin.)

Sesostris oli antiikin kreikkalaisilla ja roomalaisilla kuvitteellinen egyptiläinen valloittajakuningas, mahdollisesti yhdistelmä historiallisista kuninkaista, ehkä 12. dynastian kuningas Sesostris eli Senusret III:nnesta(hallitsi noin 1878-1839 eaa) ja 19. dynastian Ramesses II:sesta(hallitsi noin 1290-1223 eaa tai 1279-1213 eaa).

Naurava kuningatar on Ptolemaiosten dynastian Kleopatra VII(69-30 eaa, hallitsi 51-30 eaa).

Kuvituksena on Henry Meyerin(1800-95) piirros vuodelta 1828, jonka pohjalla oli John Hayterin(n. 1782 - 1847) kaiverrus.

#LeighHunt #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos