Ernest Dowson(1867-1900)
Viisaus maailman minulle sanoi:
"Mene eteenpäin ja juokse, urhealle on kilpa;
ehkä jokin kunnia viipyy vuoksesi!"
"Kuin odottaa," sanoin, "varmasti, hauta."
Sillä olin pohtinut riimua ruusujen,
jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.
Viisaus maailman lausui: "On lehtiä laakerien:
Mene eteenpäin ja juokse, sillä hyvä on voittaa,
jälkeen huolen työteliäiden päivien."
"Silti," sanoin, "oleva olen ruokaa matojen suloista,"
kun kuljin mietiskellen riimua ruusujen,
jonka tunnillaan kalpea, pehmeä kuu tuo esiin.
Sitten sanoivat ääneni: "Miksi ponnistella tai juosta,
tomuisilla maanteillä ainaisesti, kilpa hyödytön?"
"Mene eteenpäin ja juokse, urhealle on kilpa;
ehkä jokin kunnia viipyy vuoksesi!"
"Kuin odottaa," sanoin, "varmasti, hauta."
Sillä olin pohtinut riimua ruusujen,
jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.
Viisaus maailman lausui: "On lehtiä laakerien:
Mene eteenpäin ja juokse, sillä hyvä on voittaa,
jälkeen huolen työteliäiden päivien."
"Silti," sanoin, "oleva olen ruokaa matojen suloista,"
kun kuljin mietiskellen riimua ruusujen,
jonka tunnillaan kalpea, pehmeä kuu tuo esiin.
Sitten sanoivat ääneni: "Miksi ponnistella tai juosta,
tomuisilla maanteillä ainaisesti, kilpa hyödytön?"
Saapuu pitkä yö, tähdetön, aurinkoa vailla,
mikä valo on palveleva sinua kuten kasvonsa kultaiset hänen?"
Sillä olin pohtinut riimua ruusujen
ja tiesin jotkin salaisuudet jotka kuu tuo esiin.
"Kyllä," sanoin, "koska puhtaat ja suloiset ovat hänen silmänsä
kuten liljat, ja hänen tukkansa tuoksu
on monta laakerinlehteä; ja ei ole hyväksyttävää
juosta vuoksi varjojen kun on täällä etu";
ja menin lukien tuossa riimussa ruusujen
jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.
mikä valo on palveleva sinua kuten kasvonsa kultaiset hänen?"
Sillä olin pohtinut riimua ruusujen
ja tiesin jotkin salaisuudet jotka kuu tuo esiin.
"Kyllä," sanoin, "koska puhtaat ja suloiset ovat hänen silmänsä
kuten liljat, ja hänen tukkansa tuoksu
on monta laakerinlehteä; ja ei ole hyväksyttävää
juosta vuoksi varjojen kun on täällä etu";
ja menin lukien tuossa riimussa ruusujen
jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.
Sapiantae Lunae on suomennettu kokoelmasta The Poems of Ernest Dowson(1905), sivut 68-69. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Verses(1896).
#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännöskirjallisuus #Käännös #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti