Ernest Dowson(1867-1900)
"Mene eteenpäin ja juokse, kilpailu on urhealle;
ehkä jokin kunnia vuoksesi odottaa!"
"Kuin odottaa," sanoin, "varmasti, hauta."
Sillä olin mietiskellyt riimua ruusujen,
jonka palvojilleen pehmeä kuu paljastaa.
Viisaus maailman lausui: "On lehtiä laakerien:
Mene eteenpäin ja juokse, sillä hyvä on voitto,
jälkeen huolen työteliäiden päivien."
"Silti," sanoin, "olen oleva ruokaa suloista matojen,"
kun kuljin mietiskellen riimua ruusujen,
jonka tunnillaan kalpea, pehmeä kuu paljastaa.
Sitten lausuivat ääneni: "Miksi ponnistella tai juosta,
tomuisilla maanteillä ainaisesti, turha kilpa?"
Saapuu pitkä yö, tähdetön, aurinkoa vailla,
mikä valo on palveleva sinua kuten hänen kultaiset kasvonsa?"
Sillä olin mietiskellyt riimua ruusujen
ja tiesin jotkin salaisuudet jotka kuu paljastaa.
"Kyllä," sanoin, "koska hänen silmänsä ovat puhtaat ja suloiset
kuten liljat, ja hänen tukkansa tuoksu
on monta laakerinlehteä; ja ei ole sopivaa
juosta vuoksi varjojen kun palkinto on täällä";
ja menin lukien tuossa riimussa ruusujen
jonka palvojilleen pehmeä kuu paljastaa.
Sapiantae Lunae on suomennettu kokoelmasta The Poems of Ernest Dowson(1905), sivut 68-69. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Verses(1896).
#ErnestDowson #Dekadenssi #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännös #KäännösKirjallisuus #Käännösrunot #Käännösrunous #LyyrinenRunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti